tag:blogger.com,1999:blog-7854235202185942444.post5932282182092895519..comments2024-02-19T12:17:31.125+02:00Comments on Breathe Business: Ludwig von Mises on Public DebtsTero Luomahttp://www.blogger.com/profile/14172385597440692289noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-7854235202185942444.post-25006115565152222352011-07-30T13:48:38.643+03:002011-07-30T13:48:38.643+03:00Thomas, kiitos kattavasta kommentistasi. Rahan, va...Thomas, kiitos kattavasta kommentistasi. Rahan, valuutan ja valtion velan syvällinen ymmärtäminen ei ole kovin yleistä ja itsekin on tullut vanhoja oppikirjoja kyseenalaistettua sen jälkeen kun olen tutustunut Misesin tuotantoon.Tero Luomahttps://www.blogger.com/profile/14172385597440692289noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7854235202185942444.post-84301608086141467612011-07-22T14:35:29.843+03:002011-07-22T14:35:29.843+03:00Erittäin tärkeä kirjoitus jälleen! Misesin ihmislä...Erittäin tärkeä kirjoitus jälleen! Misesin ihmisläheinen talouskatsomus ei ole vielä tarpeeksi tunnettu. <br /><br />Uusklassisessa taloustieteen oppikirjassa, jota Suomessa käytetään laajalti, havainnollistetaan valuuttamalleja kolmiolla, josta vain yhden sivun voi valita kerrallaan. Kolmesta hyveestä vain kaksi voidaan saavuttaa. Vakaus, itsenäinen rahapolitiikka ja pääomaliikkeiden vapaus. Ennen kuin perehdyin paremmin itävaltalaiseen teoriaan, yritin sovittaa luonnollista valuuttaa tuohon kolmioon. Lukiessani Misesiä tajusin, että koko tuo kolmio lähtee erilaisista taustaoletuksista. Se on valtiojohtoinen. Sen mukaan valtio nähdään suunnittelijana, jolla oletetaan olevan kyky poistaa markkinoilta epävakautta ja edistää talouskehitystä säätelemällä rahan määrää. Tuota mallia Mises kutsuisi interventionismiksi.<br /><br />Luonnollinen hyödykeraha, josta ei enää uusklassisessa taloustieteessä puhuta, on väistämätön tulema, mikäli valuutan annetaan syntyä vapailla markkinoilla. Vaihdon välineellä täytyy olla ensin hyötyarvoa sekä vaihtoon soveltuvia ominaisuuksia. Tästä vasta seuraa arvostus vaihdon välineenä. Tätä ei pidä sekoittaa marxilaiseen käyttö- ja vaihtoarvoteoriaan, vaan valuutan konkreettinen arvo muodostuu kahdesta kuvitteellisesta komponentista. <br /><br />Koska nämä komponentit vaihtelevat, valuutta ei voi koskaan olla täysin saman arvoinen. Se, että valtio luo valuutan, ei poista tuota ongelmaa. Valtio ei voi päättää ihmisten puolesta, paljonko he arvostavat mitäkin. Ongelmat siirtyvät vain muille elämänalueille. Täytyy myös ymmärtää omistusoikeuden merkitys. Jos valtio luo valuutan, joka on pelkkää paperia, ihmisen valuuttamuotoinen omaisuus ei ole konkreettista, vaan altista valtion yhteiskuntapolitiikalle (mielivallalle). <br /><br />Vapaasti kelluva keskuspankkijohtoinen valuutta on osittain tahrannut markkinatalouden mainetta, sillä uusklassinen kapea diskurssi on tehnyt siitä "vapaimman" vaihtoehdon. Tämä pätee korkeintaan uusklassisessa kehyksessä.Thomas Taussihttps://www.blogger.com/profile/17940329564455706359noreply@blogger.com