Mitä on hyöty? Onko henkilön hyötyä mahdollista mitata? Miksi timantit ovat kalliimpaa kuin vesi? Miksi ihmiset maksavat toisesta tuotteesta enemmän kuin toisesta? Mistä hyödykkeiden arvot muodostuvat?
Mitä on hyöty ja miten hyödykkeet saavat arvonsa?
Ihminen toimii poistaakseen epämukavuuttaan. Hän uskoo, että hänen asiasta saamansa hyöty pystyy parantamaan hänen hyvinvointiaan. Asiaan liitettyä painoarvoa siinä uskossa, että se voi poistaa epämukavuutta, voidaan kutsua hyödyksi (utility). Se mikä tekee yhden asian hyödyn toista suuremmaksi, voidaan määrittää ainoastaan toimivan ihmisen toiminnalla ja siten loogisesti kaikki viittaukset hyötyyn suhteessa toimintaan tulee viitata ihmisen subjektiiviseen arvostukseen.
Reaalimaailmassa esineillä on objektiivinen ja mitattava käyttöarvo. Eräät kutsuvat tätä hyödyksi. Mutta tämä ei ole se sama hyöty, jonka pohjalta ihminen toimii. Ihminen toimii ainoastaan omasta näkemyksestään asian tuomasta käyttöarvosta hänelle. Kutsumme subjektiivista käyttöarvoa hyödyksi.
Prakseologista hyötyä ei voida mitata yksilön näkökulmasta tai verrata ihmisten välillä. Hyötyä voidaan ainoastaan asettaa järjestykseen korkeammalle tai alemmaksi henkilön näkökulmasta. Jotta on mahdollista mitata jotain, tulee olla kiinteä ja objektiivinen mittayksikkö, johon muita yksiköitä voidaan verrata. Ihmisen arvostuksissa ei ole olemassa tällaista subjektiivista yksikköä.
Laskeva rajahyöty: valitsemme aina seuraavan yksikön
Emme ole koskaan valintatilanteessa, jossa valintamme koskee kaikkia maailman timantteja ja kaikkea maailman vettä. Valitsemme ainoastaan seuraavan yksikön vettä ja timantteja välillä. Valintamme tapahtuu rajalla. Vertaamme ainoastaan timanttien rajahyötyä ja veden rajahyötyä, emme kaikkien timanttien hyötyä ja kaiken veden hyötyä. Rajahyöty tarkoittaa hyötyä tuotteen seuraavan lisäyksikön nauttimisesta.
Toiminta pitää sisällään keinojen rajallisuuden. Siksi joudumme olemaan säästeliäitä keinoissamme saavuttaaksemme päämäärämme. Loogisesti niukat keinomme tulee kohdentaa palvelemaan kaikkein eniten haluttuja tavoitteita. Seuraavat keinot palvelevat toiseksi tärkeimpiä tavoitteita ja niin edelleen. Tämä tarkoittaa, että jokainen tasalaatuisen hyödykkeen lisäyksikkö edistää vähäisemmin haluttua tavoitetta ja siten tarjoaa meille vähäisemmän rajahyödyn. Tämä tunnetaan laskevan rajahyödyn lakina.
Hinnat eivät määräydy kysynnästä ja tarjonnasta vaan ihmisten valinnoista
Laskevan rajahyödyn laki mahdollistaa ymmärryksen, että hyödykkeen hinnat eivät määräydy mekaanisesti kysynnän ja tarjonnan kautta, vaan tavoitteisiin pyrkivien valintoja tekevien ihmisten toimesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti