sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Tauko

Tulipa pidettyä pitkä tauko tästä blogista. Melkein kaksi vuotta kului ilman ainuttakaan uutta päivitystä ja ilman mitään ilmoitusta siitä, miksi kirjoittaminen loppui. Anteeksi aktiivisille lukijoilleni! Tervetuloa takaisin!

Tauko tuli tarpeeseen

Tauko ei ollut mietitty, se vain syntyi. Suurin syy oli aika. Perhe, työ, ruuhkavuodet ja kaikki nämä perinteiset tekijät yhdessä eivät jättäneet aikaa, eikä myöskään kiinnostusta kirjoittamiselle. Muut asiat olivat tärkeämpiä ja hyvä niin. Aiemmin olin lukenut ja kirjoittanut viikottain. Jossain kohtaa tuli vain kiintiö täyteen. Olin varmaankin vuoden lukematta yhtään kirjaa ja kirjoittamatta mitään muuta kuin ennalta sovittuja tekstejä. Pahimmillaan ajatteleminenkin sattui. Blogista tuli minulle merkityksetön.

Töissä tapahtuu

Kahdessa vuodessa on tapahtunut monia asioita. On tullut tehtyä johdettua kaksi exitiä, ensin Biotehtaan myynti Gasumille 2016 ja sitten Mattiovi Oy:n myynti Jeld-Wenille kesällä 2017. Molemmat olivat intensiivisiä prosesseja ja opettivat paljon omistajuudesta ja pääomasijoittamisesta. Keväällä 2016 perustettiin myös Taaleri Kiertotalous ky eli maailman ensimmäinen kiertotalouteen sijoittava pääomarahasto. Rahasto on tehnyt reilussa vuodessa yhteensä 7 sijoitusta. Sijoituksia ovat Volter Oy, Ecomation Oy ja Suomen Kiertoketju Oy, Chempolis Oy, Opti Automation Oy (Optiwatti), Naps Solar Systems Oy, Etelä-Suomen Lämpöhuolto Oy ja Envera Oy. Näitä hienoja yhtiöitä kehitetään nyt aktiivisesti.

Blogi elää yhä!

Olin totaalisen yllättynyt huomatessani, kuinka paljon lukijoita blogi kerää, vaikka uusia kirjoituksia ei ilmestykään. Vanha arkisto vain näyttää vastaavan yhä varsin hyvin monien ihmisten hakemiin tietotarpeisiin. Googlen merkitys on kiistaton. Aikanaan tehty työ ei ole ollut turhaa. Se kannustaa myös kirjoittamaan uutta.

Mitä kuuluu väitöskirjalle?

Tämä blogi syntyi aikanaan siitä ajatuksesta, että jaan omistajuuden ajatuksia matkan varrella osana väitöskirjaprojektiani. Väitöskirjahanke on ollut käytännössä lähes pari vuotta telakoituna, koska ei ole ollut aikaa lukemiselle ja kirjoittamiselle. Hengissä se yhä on ja tarkoitukseni on saattaa se maaliin. Samalla on herännyt ajatus omistajuuden kirjasta eli käytännönläheisemmästä oppaasta yrittäjille ja omistajille. Sellainen olisi hieno kirjoittaa!

Omistajuus on heräämässä henkiin

Kun aloitin kirjoittamaan yli 7 vuotta sitten omistajuudesta, omistajuuden keskustelu Suomessa oli melko mitätöntä. Ei se edelleenkään erityisen aktiivista ja monipuolista ole, mutta kuitenkin on havaittavissa selvä kehitysaskel aiheen osaamisessa sekä merkityksen ymmärtämisessä. Lisää keskustelua ja osaamisen karttumista tarvitaan yhä, siksi koen myös tämän blogin palauttamisen aktiiviseksi tärkeäksi kontribuutioksi omalta osaltani.

Tulevaisuus

En lupaa että uutta sisältöä tulee usein. Matkan varrella on tullut kirjoitettua joitain tekstejä, joten tulen lisäämään ne tähän blogiin suunnilleen alkuperäisille ajankohdille vuosille 2016 ja 2017. Samoin erilaisia esityksiä omistajuudesta on tullut pidettyä, joten laitan jossain vaiheessa materiaalejani jakoon. Kommentit ja juttuvinkit ovat jatkossakin tervetulleita! Toivottavasti viihdyt tämän blogin tekstien parissa myös tulevaisuudessa.

Henkilökuva: Ammatiltaan omistaja

Sain kunnian toimia Tampereen kauppakamarilehden henkilöhaastattelussa, ja vielä mieliaiheestani eli omistajuudesta. Ohessa juttu, joka avaa sekä taustaani että ajatteluani. Teksti Annikaisa Knuutila, kuvat Olli-Pekka Latvala.

Linkki näköislehteen tässä.

Linkki artikkeliin tässä.

Ammatiltaan omistaja

Aika usein ura urkenee siitä, mitä opiskellessaan oppii. Taalerin sijoitusjohtajalle Tero Luomalle kävi – karkeasti ottaen – päinvastoin:

– Kiinnostuin omistajuudesta, kun valmistuin kauppatieteiden maisteriksi ilman, että millään kurssilla olisi puhuttu omistamisesta. Tutkiessani yrityksiä havaitsin valtavan eron hyvän ja huonon omistamisen välillä.

Syntyi perusväittämä siitä, että omistajalla ja omistamisella on merkitystä. Ei ole yhdentekevää, kuka omistaa, mitä omistaa, miksi omistaa, miten omistaa ja milloin omistaa.
Nyt hän haluaa avartaa käsityksiä omistamisesta, niin teoriassa kuin käytännössäkin. Teossa on omistajuusaiheinen väitöskirja, ja kokemusta on hankittu niin ammattimaisena omistajana kuin sijoittajanakin. Luoma puhuu omistajaosaamisen kehittämisen tarpeesta – ja muistuttaa, että omistaminen on myös tunnetta.

Tero-Luoma etusivulle

Tero Luoma sanoo, että suomalainen omistajuuskeskustelu on 2010-luvulla kehittynyt, mutta edelleen se keskittyy liiaksi perintöverotukseen. – Pitäisi keskustella laajemmin siitä, mistä omistajuudessa on kyse.

Hyvä omistajuus hyödyttää kaikkia


Omistamisesta puhuminen ei ole mikään small talk -aihe, ja Tero sanoo, että omistamiseen liitetty vauraus on erityisen vaikea aihe yhteiskunnallisessa keskustelussa. Omistaminen ja ei-omistaminen asetetaan vastakkain ja kateus nostaa helposti päätään.
Teron mielestä keskeistä olisi ymmärtää, että hyvä omistajuus eli se, mitä paremmassa käytössä resurssit ovat ja mitä paremmin niitä hoidetaan, hyödyttää kaikkia ja kaikkea.
– Vauraus on köyhyyden vastakohta. Jos halutaan vähentää köyhyyttä, on lisättävä vaurautta. Kun kakku kasvaa, kaikki hyötyvät. Ei kateudelle pidä antaa valtaa vaan ymmärtää omistamisen yhteiskunnallinen merkitys.
Sitten Tero sukeltaa vielä syvemmälle: teoriaan ’itsensä omistajuudesta’. Sen mukaan ihminen – kukin meistä – omistaa itse itsensä, ajatuksensa ja aikaansaannoksensa. Omistusoikeus kuuluu ihmisyyteen, ja ellei sitä ole, seuraa anarkiaa ja orjuutta.
– Valtiossa, jossa omistusoikeus on kunnossa, on vaurautta ja hyvinvointia. Jos oikeutta ei ole, jos ei ole omistamisen turvaa, kehittämiseltä menee pohja. Kenelläkään ei ole intressiä kehittää yhteistä, vaan jokainen ottaa hyödyn ja piilottaa omaisuutensa. Tämä perustelee vahvasti sitä, miksi omistamisella on merkitystä.

Kuka on paras omistaja?

Teron mielestä omistajuus on Suomessa hyvin siiloutunutta ja omistajuuden ääni hajanainen.
– On pörssiyhtiöitä, perheyhtiöitä, julkisesti omistettuja... On melko turhaa keskustella siitä, onko jokin omistajuusmuoto parempi kuin toinen. Kaikki perustelevat merkittävyyttään omilla mittareillaan.
– Teoreettisesti ei ole ideaalia omistajaa, mutta kohde kohteelta voi miettiä, kuka olisi kulloisellekin kohteelle luonnollinen omistaja. Omistajuus on tapauskohtaista, eri asiat toimivat eri tilanteissa. Onko kohde eri arvoinen eri omistuksessa? Kenen omistuksessa kohde on arvokkain? Kenellä on uskottavuutta alalla ja kyky hankkia asiakkuudet? Turun telakka on hyvä esimerkki siitä, miten omistaja ratkaisi pelin ja täytti tilauskirjat.
Teron mielestä Suomessa omistajuus nähdään yhä liiaksi myös yrittäjyytenä eikä oikein ymmärretä eroa omistajan ja yrittäjän välillä.
– Ajatellaan, että hyvä yrittäjä on hyvä omistaja, vaikka ei se välttämättä niin ole. Yksi ”mittari” on kysyä, olisiko yrittäjä hyvä omistaja muulla kuin omalla toimialallaan.
Perheyrityksissäkin pitäisi pohtia kriittisesti, kuka olisi yritykselle paras omistaja.
– Meille on vasta kehittymässä omistajasukuja. Hyvän omistajakulttuurin mallia voisi ottaa Ruotsista, Wallenbergeistä.
Tero kehottaa omistajia katsomaan peiliin ja kysymään itseltään: Olenko hyvä omistaja?
– Omistaja ei ole suojassa oleva luokka, senkin toimintaa pitää pystyä arvioimaan. Ja omistajan pitää kestää palautetta.

Näköalapaikoilla tulevaisuuteen

Tero Luoma tekee sitä mistä puhuu: sijoittaa ja omistaa, niin Taalerin sijoitusjohtajana kuin yksityishenkilönäkin. Lisäksi hän toimii aktiivisesti usean yhtiön hallituksessa.
– Yksi osa työstäni on johtaa olemassa olevia kohteita. Pääomasijoittamisessa onnistunut exit on toiminnan maali. Viisi vuotta kehitetään omistaja-arvoa ja sitten punnitaan työn tulos. Pääoman tuottomittari IRR (Internal Rate of Return) on selkeä mittari. Tykkään alan suoraviivaisuudesta ja tulosvastuullisuudesta. Aikajänne on sopiva, ei tarvitse elää kvartaalitaloudessa, vaan asioita ehtii kehittääkin.
Työhön kuuluvat myös tarjottujen bisnesideoiden arviointi ja uusien ideoiden kehittely sekä
rahastojen hallinnointi pääomien keräämiseksi. Esimerkiksi vuosina 2012–2016 Tero johti Biotehdas-rahastoa, tästä vuodesta alkaen hän johtaa Kiertotalous-rahastoa.
– Biotehdas-hanketta tutkiessamme näimme, että Suomesta puuttuu orgaanisen jätteen käsittelykapasiteettia. Rakensimme valtakunnallisen biokaasulaitosverkoston. Se myytiin Gasumille keväällä 2016. Se oli hyvä exit.

Kiertotalous-rahasto taas on maailman ensimmäinen kiertotalouteen sijoittava pääomarahasto. Tavoitteena on tehdä sijoitus kymmeneen yritykseen, nyt sijoituksia on seitsemän. Esimerkiksi Nokialle Kolmenkulmaan avataan syyskuussa käytettyjen autonrenkaiden kierrätyslaitos. Renkaat murskataan ja sen jälkeen kierrätetään öljyksi, kaasuksi ja hiileksi. Teräslangat otetaan talteen.
Biotalous-rahastoon kerättiin 200 yksityiseltä sijoittajalta reilu 37 miljoonaa euroa. Kiertotalous-rahastoon koottiin muutamassa viikossa 360 sijoittajalta 40 miljoonaa euroa. Tero Luoma sanoo, että kyllä Suomessa rahaa on, jos tarjolla on hyvä sijoituskohde.
– Esimerkiksi Biotalous- ja Kiertotalous-rahastoissa sijoittajia kiinnosti riittävän korkea tuottotavoite ja kohteen konkreettisuus sekä myös se, että ne liittyivät ympäristöalaan ja olivat investointeja Suomeen.

Vaikuttavuus ratkaisee

Sijoittamisessa on jo tovi puhuttu vastuullisuudesta, mutta se ei enää riitä, pitää olla myös vaikuttavuutta.
– Yhä tärkeämpää on, mitä pääomalla saadaan aikaan. Kriteereitä on erilaisia, mutta ne lähtevät asiakkaan arvopohjasta ja tahtotilasta. Tuoton maksimointi ei ole ainoa juttu, vaan miten tuotto tehdään ja mihin se käytetään.
Vaikuttavuus-ulottuvuutta avaavat esimerkiksi Taalerin investoinnit asuntojen, toimistojen ja kauppakeskusten rakentamiseen Afrikassa Nairobissa, jossa Taalerilla on toimipiste.
– Kansainväliset yritykset tulisivat maahan investoimaan, mutta kiinteistöjä niiden käyttöön ei ole ja pääomasta on huutava pula. Niinpä kansainvälisiä resursseja yhdistäen investoimme tarpeisiin – ja maan talous kehittyy.
Taalerilla on 5,3 miljardin hallinnoitava varallisuus – kotimaista rahaa, joka on koottu kymmenessä vuodessa. Suomalaiset makuuttavat pankkitileillä arviolta 85:ttä miljardia euroa, ja näitä varoja Tero patistaa aktivoimaan.
– Tuollaisella summalla olisi valtava vaikutus suomalaiseen elinkeinoelämään, talouteen, työllisyyteen ja koko yhteiskuntaan. Pääomallaan voisi edistää arvokkaaksi kokemiaan asioita.

Riski on mahdollisuus

Sijoittaminen on tulosurheilua, tuotto ratkaisee ja kilpailu on kovaa. Jos haluaa tuloksia, jos haluaa kasvattaa varallisuutta eikä vain turvata nykytilaa, hallittu riskinotto on hyväksyttävä. Kun Tero Luoma kuulee sanan riski, se tarkoittaa hänelle samaa kuin mahdollisuus. Asiat on tutkittava eikä ideaa pidä hylätä riskin laukeamisen pelossa.
– Tässä ammatissa pitää olla rohkeutta ottaa hallittu ja suhteessa tuottoon järkevä riski. Jos pelkää, on paras jättää nämä hommat. Aina ei mene niin kuin pitäisi, mutta sekin on hyväksyttävä. Riskiä pitää aina yrittää pienentää omalla toiminnalla. Ymmärrettävyys riskissä on tärkeää: maalaisjärjellä on käytävä tapahtumaketju läpi, eikä ketjussa saa olla liikaa jos-asioita.

”Bisnes kuuluu elämääni aina”

Kun onnistuu ja tekee hyviä sijoituksia ja exitejä, ennen pitkää oma talous tulee turvatuksi. Tero Luomakin voisi jäädä kohta 35-vuotiaana eläkkeelle, mutta ei, ei, EI.
– Tulisin hulluksi. Bisnes kuuluu minun elämääni aina.
Raha symboloi hänelle ennen kaikkea vapautta. Se on mahdollistaja, ei itseisarvo.
– Taloudellinen riippumattomuus, jota moni tavoittelee, on lopulta tyhjyyden tila. Tietoisuus siitä, että ei välttämättä tarvitse tehdä mitään ja toisaalta voi tehdä monia asioita, palauttaa ihmisen pohtimaan omia arvojaan.
Jatkossa Tero toivoo vielä pääsevänsä oppimaan uutta pörssiyhtiön ja pitkäaikaisen perheyhtiön hallituksiin. Ja joskus tulevaisuudessa hän aikoo opettaa omistajuutta ja valmentaa tulevia omistajia, joko akateemisessa maailmassa tai muualla.
– Voisin olla “omistajuuden professori”. Kansainvälisen MBO-ohjelman, Master of Business Ownershipin ohjelmarunko on jo koossa, mutta hetki sen toteuttamiseen ei vielä ole oikea.
– Aikanaan se on sitten kontribuutioni omistajuuden osaamispääomaan, sivistyksellinen kädenjälki.
Tero-Luoma etatyo

Yrityskaupat, pääomasijoittaminen ja omistajuus ovat kiehtoneet Tero Luomaa pitkään. – Itse asiassa kun 15-vuotiaana luin Jari Sarasvuon Sisäisen sankarin, aloin käyttää aikaa henkilökohtaiseen valmentautumiseen. Olen kehittänyt osaamista määrätietoisesti. Paljon on ollut tuuria, sattumaakin, mutta onni seuraa valmistautunutta – ja mahdollisuuksia avautuu.

”Hallitustyöskentelyssä pitää olla kunnianhimoa”

Tero Luoma on syksyllä 2017 kuuden hallituksen puheenjohtaja tai jäsen. HappyOrNot Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja hän on, palkittiin viime keväänä Kultainen Nuija -huomionosoituksella tunnustuksena hyvästä hallitustyöstä. Palkinnon jakaa Hallituspartnerit ry alueellisine sisarjärjestöineen. 
– Hallitustyöskentelyssä pitää olla jokin maali ja aikajänne. Ei voida jatkaa vuodesta toiseen samalla kaavalla. Pitää olla kunnianhimoa, Tero sanoo.
Hallitustyössä on paljon hyviä käytäntöjä, mutta työmuotoja voidaan myös uudistaa.
– Esimerkiksi teknologia tuo kommunikointiin uudet ulottuvuudet. Ei olla sidottuja kokoukseen kerran kuukaudessa, vaan yhteyttä voidaan pitää koko ajan ja vuorovaikutusta saadaan aktivoitua kokousten ulkopuolellakin. Kun pidetään yllä aktiivista keskustelua, pystytään sparraamaan yritystä paljon paremmin. Hallitus ei ole niin etäällä ja suhde toimitusjohtajaan tiivistyy. On tietysti tärkeää pysyä strategisena, mutta ei etäisenä.

Mitä osaamista yritys tarvitsee?

Hallituksen kokoonpano määrittää monia asioita.
– Omistaja voi valita helpon kaavan mukaan ihmisiä lähipiiristä, mutta oikeasti pitäisi valita lisäarvon tuovia osaajia ja ottaa mahdollisimman laaja osaamisresurssi hallitustyöskentelyn käyttöön. Siitä on johdolle todella suuri apu. Mitä osaamista firma tarvitsee hallitukseensa nyt ja millainen hallitus vie sitä seuraavalle polulle? Hallitus katsoo horisonttia ja linjaa resursseja ja valintoja.
Tero Luoman mielestä yrityksen johtohenkilöille tekisi myös hyvää hallitustyöskentely jossakin toisessa pk-yrityksessä, koska se avaa uusia näkökulmia strategiseen ajatteluun ja erilaisiin liiketoimintoihin.
Tero huomauttaa, että jos yrityksellä menee huonosti, liian usein toimitusjohtaja saa lähteä.
– Vaikka aika usein myös hallituksella olisi peiliin katsomisen paikka.
Tero on itse suorittanut Hallituspartnerien ja Suomen kauppakamarien HHJ-tutkinnon ja HHJ-puheenjohtajatutkinnon ja arvostaa näitä koulutuksia.
– HHJ on täyttänyt tehtävänsä ja säilyttänyt tasonsa. On hienoa, että sen kysyntä on edelleen hyvä.
 Tero-Luoma CV

Tero Luoman ”mancave” on sisustettu huippukiekkoilijoiden pelipaidoilla.
– Olen harrastanut jääkiekkoa ja aina ollut jääkiekkohullu, mutta sisustuksessa
mopo karkasi käsistä. Yksi aarre on Children of Bodomin Alexi Laihon kitara.
Bändistä olen tykännyt aina ja Laihon elämäntarina kiinnostaa, se, miten
omistautuminen musiikille on vienyt hänet lopulta maailman huipulle.

Tero Luoma


Nelio lila 1983 syntyy Kankaanpäässä
Nelio lila 2002 ylioppilaaksi Sammon lukiosta
Nelio lila 2009 kauppatieteiden maisteriksi, pääaineena laskentatoimi, Tampereen yliopisto; pro gradu pääomasijoittamisesta
Nelio lila 2005 armeijaan; FRDF Kansainväliset valmiusjoukot Säkylässä; RUK Hamina, oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Nelio lila 2005–2006 Alexander Stubbin poliittinen avustaja Euroopan Parlamentissa Brysselissä
Nelio lila 2006–2008 opintojen ohessa ”lobbarina” Tampereen kauppakamarissa
Nelio lila 2008–2011 yritysanalyytikko, Panostaja Oyj
Nelio lila 2010 tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto; väitöskirjan aiheena "Understanding and Conceptualizing Active and Value Creative Ownership"
”Väitöskirja valmiiksi aikaisintaan vuoden 2018 lopussa, mutta ainakin ennen vuotta 2020.”
Nelio lila 2011– sijoitusjohtaja, osakas, Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy
”Politiikka ja EU opettivat, miten yhteiskunta toimii. Kauppakamarissa oppi tuntemaan yrityselämää ja sitä, miten asioihin vaikutetaan.”
Luottamustoimet
Tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana: HappyOrNot, Gapps, Ecomation ja Etelä-Suomen Lämpöhuolto. Hallituksen jäsenenä: Envera ja Volter. Hallitusjuniorit ry:n, nykyisen Future Boardin perustajajäsen, Hallituspartnerit ry:n jäsen.
Perhe
Vaimo Merja ja lapset Hugo (2010) ja Hilda (2012), koti Pispalassa.
”Perhe on tärkeä, sen ansiosta olen aikaisempaa syvällisempi, vähemmän mustavalkoinen tai äkkipikainen. Haluan antaa lapsilleni kasvatuksen, jossa arvoina ovat yritteliäisyys, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus.”
Harrastukset
Väitöskirja, urheilu, lukeminen, lasten harrastukset.
Motto
Pay it forward – anna hyvän kiertää.
”Pyrin auttamaan jos pystyn; läheisiä, ystäviä, aloittavia yrittäjiä. Sparraan ja neuvon, koska olen itse saanut tukea ja apua. Aktiivista tiedon ja kokemuksen jakamista.”
Mistä saat virtaa?
Liikunnasta, ajattelusta, oppimisesta sekä omista ja muiden onnistumisista.

Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Olli-Pekka Latvala

Mitä tarkoittaa omistajaosaaminen?

Mitä osaamista omistajalta edellytetään? Mitä hyvä omistaja tekee? Miten oppia omistajaksi? Oheisesta linkistä voit kuunnella kiteytetyt vastaukseni näihin kysymyksiin.

https://www.taaleri.com/fi/ajankohtaista/taalerilla-tapahtuu/mita-tarkoittaa-omistajaosaaminen

Mitä osaamista omistajalta edellytetään?

Omistajaosaamisen edellytykset kiteytettynä kolmeen asiaan:
  1. Ympäristö - omistajan täytyy tuntea ympäristö, jossa yritys toimii eli asiakkaat, markkinat ja sidosryhmät
  2. Ihmiset - omistajan täytyy kyetä hankkimaan ja kannustamaan hyviä ihmisiä yrityksen toiminnassa
  3. Talous - omistajalla täytyy olla perusymmärrys yrityksen taloudesta

Mitä hyvä omistaja tekee?

Ei ole olemassa yhtä parasta omistajamallia. Omistajat ovat hyvin erilaisia. On startupeja, perheyhtiöitä, pörssiyhtiöitä jne. Hyvä omistajuus on hyvin moninainen ilmiö. Yksi yhteinen tekijä kuitenkin kaikkiin hyviin omistajiin liittyy: Systemaattinen kyky kehittää omistaja-arvoa.

Miten oppia omistajaksi?

Kolme keinoa oppia omistajaksi:
  1. Opiskella yrityksen taloutta ja yleisesti talouden toimintaa
  2. Keskustella ihmisten kanssa ja vaihtaa kokemuksia sekä parhaita käytäntöjä
  3. Verkostoituminen eli ymmärrys siitä, että itse ei osaa kaikkea, mutta kykenee hankkimaan ne ihmiset, jotka osaa oikeat asiat.

lauantai 7. lokakuuta 2017

Lupaukseni suomalaiselle omistajuudelle

Elinkeinoelämän keskusliitto herätti viime viikolla keskustelua omistajuudesta. Yhteiskunnan keskeisten instituutioiden aktivoituminen asiassa on tervetullutta, koska omistajuudella on todistetusti keskeinen merkitys yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin ytimessä.

Ikävä olla realisti, mutta historiassa yhteiskunnalliset avaukset suomalaisen omistamisen edistämisessä eivät valitettavasti ole olleet erityisen onnistuneita. Harva muistaa esimerkiksi Suomalaisen Omistajuuden Neuvottelukuntaa, joka järjestöjen järjestönä kuoli heti alkuunsa vuonna 2006 omaan rakenteelliseen mahdottomuuteensa. SONK:n hautapaikka löytyy tietääkseni Etlasta ja siihen tuskin kannattaa enää palata. Samoin kävi Kari Stadighin 2012 vetämälle laadukkaalle Pääomamarkkinat ja kasvu-työryhmän julkaisulle, jonka politiikka polki unholaan heti julkistuksen jälkeen.

EK:n toimenpide-ehdotus omistajuuden kannustamiseksi on kaikin tavoin kannatettava kokonaisuus omistamisen toimintaympäristön parantamiseksi. Toimenpideohjelma on tosin muodoltaan hieman hassu, koska se esittää muille tehtäviä ottamatta itse vastuuta yhdestäkään ehdotuksesta. Se ei ole rakentavin lähtökohta vuoropuhelulle ja muutokselle. Erityisesti se asettaa vastuuta valtiolle ja ministeriöille. Mitä jos asetelma käännettäisiinkin päinvastoin? John F. Kennedyn sanoin, “Ask not what your country can do for you, ask what you can do for your country”. Mitä siis minä voin tehdä edistääkseni omistajuutta Suomessa? Toiveiden sijasta tarvitaan tekoja.

Minulle omistajuus on intohimo ja iso osa elämääni. Pyrin olemaan päivä päivältä parempi omistaja. Edistääkseni omistajuutta Suomessa, minä lupaan:

  1. Hankkia kotimaista ja kansainvälistä pääomaa kasvuyrityksille ja toteuttaa pk-yritysten omistusjärjestelyitä.
  2. Listata yhtiöitä First Northiin ja Helsingin pörssiin.
  3. Sijoittaa omaa rahaa sekä listaamattomiin että listattuihin yrityksiin.
  4. Parantaa pääomamarkkinoita tuomalla tarjolle uusia innovatiivisia omistajuuden tuotteita ja palveluita, kuten pääomarahastoja ja kanssasijoituskohteita, jotka mahdollistavat sijoittajille mahdollisuuden sijoittaa kohteisiin, joihin he muuten eivät pääsisi mukaan.
  5. Pääomasijoittajana ja omistamisen ammattilaisena toimia hyvänä omistajana kohdeyhtiöissä ja auttaa yhtiöiden johtoa rakentamaan menestyviä yrityksiä, jotka luovat asiakasarvoa asiakkaille, omistaja-arvoa omistajille ja lisäarvoa sidosryhmille.
  6. Luoda mahdollisuuksia ja malleja henkilöstölle omistaa yhtiötä jossa työskentelevät.
  7. Auttaa ystäviäni yrittäjinä ja yritysten omistajana neuvoillani aina jos minusta on apua.
  8. Ylläpitää omaa jatkuvaa oppimista omistajuudesta opiskelemalla, keskustelemalla ja käytännössä kokeilemalla sekä jakaa osaamista, kokemusta ja parhaita käytäntöjä kirjoittamalla, esiintymällä ja aktiivisella osallistumisella omistajuuden yhteiskunnalliseen keskusteluun.
  9. Kasvattaa omistajuuden osaamispääomaa ja kehittää omistajuuden kulttuuria kirjoittamalla omistajuudesta kirjan sekä väitöskirjan ja ylläpitää omistajuuden blogia avoimena tietolähteenä.
  10. Rakentaa kotimaista ja kansainvälistä omistajuusverkostoa sekä linkittää yhteen toisiaan tarvitsevia tahoja.

Lopuksi esitän yhden toiveen. Ehdotan, että Helsinki Graduate School of Economics taloustieteen huippuyksikön 15 uudesta professuurista vähintään yksi nimitetään omistajuuden professuuriksi. Tämä olisi investointi suomalaisen omistajaosaamisen ja –kulttuurin pitkäjänteiseen kehittämiseen. Professuurin tavoitteena olisi kansainvälisen tason omistajuuden ymmärryksen lisääminen kehittämällä omistajuuden teoriaa, tekemällä tasokasta omistajuuden tutkimusta sekä kouluttamalla omistajuutta omana oppiaineenaan yliopistossa. Kannan korteni kekoon ja lupaan lahjoittaa ensimmäiset eurot. Samalla kutsun omistajuuden edistämisestä kiinnostuneet yksityiset rahoittajat mukaan talkoisiin, jotta tavoite toteutuisi. Lähdetkö mukaan?

Tero Luoma, Sijoitusjohtaja, Taaleri Pääomarahastot Oy

Teksti on julkaistu Taalerin blogissa sekä Kauppalehden blogissa.

tiistai 23. toukokuuta 2017

Kultainen Nuija

HappyOrNot Oy:n hallituksen puheenjohtajana saimme yhdessä toimitusjohtaja Heikki Väänäsen kanssa vastaanottaa Kultainen Nuija-palkinnon tunnustuksena hyvästä hallitustyöskentelystä. Ohessa Kauppalehden Päivikki Pietarilan juttu aiheesta. 


Kuva: Laura Vesa, Kauppalehti

Hallituspartnerit ry palkitsi tamperelaisen hymynaamayhtiö HappyOrNotin hyvästä hallitustyöstä.
Hallituspartnerit ry palkitsi tamperelaisen HappyOrNotin tiistaina Kultaisella Nuijalla. Palkinto jaetaan pk-yritykselle huomionosoituksena hyvästä hallitustyöstä.
HappyOrNot perusti hallituksen kolmisen vuotta sitten. Yhtiö halusi alusta lähtien toteuttaa hallitustyöskentelyä toisin kuin muut.
”Meidän näkemyksemme oli, että hallitustyö on yleisesti vanhakantaista ja varsinkin kasvuyhtiössä sitä pitäisi tehdä uudella tavalla”, HappyOrNotin hallituksen puheenjohtaja ja Taalerin sijoitusjohtaja Tero Luoma sanoo.
Keskeisintä on pitää katse riittävän pitkällä, eikä jumittua peruutuspeiliin.
”Kokouksessa käytämme esimerkiksi viisi minuuttia raporttien katsomiseen ja kolme tuntia suunnitelmien tekemiseen”, toimitusjohtaja Heikki Väänänen kertoo.
Maailma muuttuu hurjaa vauhtia, eikä kasvuyritys voi päätöksissä jäädä odottamaan kahden kuukauden päästä pidettävää kokousta tai lyödä lukkoon vuosikellon mukaista kokousagendaa vuodeksi etukäteen.
HappyOrNotin hallitus on tottunut kokoustamaan esimerkiksi Skypessä tai Gotomeetingissä.
”Kaikilla hyvillä hallituksilla on myös WhatsApp-ryhmä. Se on hyvä väline päivittäiseen ja epämuodolliseen viestinvaihtoon hallituksen ja johtoryhmän kesken”, Luoma sanoo.
HappyOrNotin liikevaihto oli viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa.
”Meillä on kirkas pläni siitä, miten liiketoiminta kymmenkertaistetaan tästä ja varsin selkeä ajatus, miten se kaksikymmenkertaistetaan”, hallituksen puheenjohtaja Luoma kertoo.
Hallituspartnerit jakoi myös kaksi kunniamainintaa hyvän hallitustyön omaksuneille yrityksille.
Sen saivat jyväskyläläinen sykeanalytiikan pioneeri Firstbeat Technologies, joka on ponnistanut yliopistomaailmasta kovaan kasvuun sekä oululainen Proventia Group, joka on muuntunut pääomasijoitusyhtiöstä kasvavaksi ympäristöalan teknologiayhtiöksi.

tiistai 2. toukokuuta 2017

Kenen kanssa omistaisit?

Kuvitellaan, että sinulla on yritys, mutta omat resurssisi eivät riitä sen liikeidean toteuttamiseen. Kenelle soitat? Kenen kanssa olisit valmis alkamaan yhdessä omistajiksi?

Yksin yrittäminen on yksinäistä ja vääjäämättä jossain kohtaa kasvun rajat tulevat vastaan. Kasvamiseen tarvitaan oikeanlaisia kavereita. Kakku kasvaa jakamalla. Omistajuutta kannattaa jakaa, esimerkiksi avainhenkilöille, mutta ilmaiseksi sitä ei kannata koskaan antaa. Omistajuus on aina ansaittava. Parhaimmillaan omistajuus on arvoa luova yhteisö, joka tukee yrityksen kasvua ja johon on iloa kuulua. Se motivoi, yhdistää ja sitouttaa. Omistajuuden ydin on keskinäinen luottamus.

Puoliso, sukulainen tai paras kaveri ei välttämättä ole paras omistajakumppani. Valitettavan usein parhaat ystävät ovat päätyneet yhteisen yrityksen jälkeen pahimmiksi vihamiehiksi. Suomessa on omistajasukuja, joissa sukulaiset eivät mahdu samaan tilaan erimielisen omistuksen vuoksi. Erityisen ikäviä ovat tilanteet, joissa yhtiön omistajiin kuuluukin yhtäkkiä jonkun ex-puoliso tai leski. Kattava osakassopimus kannattaa laatia hyvän sään aikana. Huonosta omistajasta eroon pääseminen voi olla vaikeaa ja kallista.

Jos lähipiirin pääomat eivät riitä, vaihtoehdoiksi tulevat bisnesenkelit, joukkorahoitus, pääomasijoittajat tai pörssi. Bisnesenkeleitä on monenlaisia. On todellisia midaksia, jotka onnistuvat lähes kaikessa. Valitettavasti on myös tyhjäntoimittajia, jotka eivät ymmärrä yrittäjyyttä ja joiden pääintressi on myydä yritykselle konsulttipalveluitaan. Kannattaa selvittää taustat tarkkaan ennen valintaa.

Joukkorahoitus on mekaniikaltaan kuin pörssi minikoossa. Hyvällä tarinalla joukkorahoitusalustan kautta on saatavissa sijoittajilta rahaa kasvuun. Yhtiön tulee kuitenkin olla valmis avoimuuteen, julkisuuteen ja hyvään hallintoon. Joukko-omistajia tulee kunnioittaa yhdenvertaisina omistajina, vaikka he eivät yrityksen arvonluontiin aktiivisesti osallistuisikaan. On myös tärkeää tehdä selväksi, milloin omistamisessa on kyse taloudellisesta toiminnasta ja milloin lähinnä toiminnan tukemisesta ilman tuottotavoitetta.

Pääomasijoittajaa valitessa kannattaa valita se, jonka kanssa yhtiöllä on edessä paras tulevaisuus, eikä välttämättä ole se, jonka arvonmääritys on korkein. Pääoman mukana seuraa aina myös ihminen, osaaminen ja toimintatavat. Kannattaa selvittää tarkkaan, mikä on pääomasijoittajan strategia ja lisäarvo yritykselle. Toimialan tunteminen, aiemmat onnistumiset, kansainväliset kontaktit ja tiimin taidot ovat tärkeitä kriteereitä. Jos pääomasijoittajan idea on lähinnä ottaa yhtiöön maksimaalinen velkavipu ja viedä yrittäjien oikeudet osakassopimuksella, kannattaa tällainen vaihtoehto unohtaa.

Pörssi on monelle yritykselle hyvä päämäärä, mutta ei kaikille. Kun tavoitellaan voimakasta kasvua ja tarvitaan paljon pääomia, on pörssi paras markkinapaikka. Pörssikelpoisuus asettaa kuitenkin kynnyksen korkealle ja kevyin perustein ei kannata listalle lähteä yrittämään.  

Taaleri Oyj:n 10 vuoden tarinassa omistajuuden oikeanlainen laajentaminen on ollut keskeinen keino kasvattaa omistaja-arvoa. Alussa parivaljakko perusti, avainhenkilöt liittyivät avainomistajiksi ja kolme isoa enkeliä tarjosivat riittävät alkuresurssit. Matkan varrella henkilöstölle ja asiakkaille on tarjottu mahdollisuuksia tulla mukaan omistajiksi ja First Northin kautta yhtiö on päätynyt pörssin päälistalle. Yhdessä omistamalla olemme saaneet aikaiseksi enemmän kuin yksin. Omistajuus kasvaa jakamalla.


Tero Luoma, Sijoitusjohtaja, Taaleri Pääomarahastot Oy

Related Posts with Thumbnails