Vierailin jälleen viime viikolla Arvopaperin kumppaniblogissa. Tällä kertaa otin katsauksen omistajuuden isoon kuvaan. Ohessa teksti. Alkuperäinen on täällä.
Omistajuuden megatrendit
Miten omistajuus muuttaa maailmaa? Entä miten omistajuus muuttuu? Tehdäänpä tiivis trenditarkastelu tulevaisuuteen.
1. Omistajuuden mannerlaatat liikkuvat: Eurooppa omisti ja hallitsi maailmaa imperialistisesti 1920-luvulle asti. Maailmansotien seurauksena valtikka siirtyi USA:lle, joka Bretton Woodsin, valuutta-aseman, dynaamisten pääomamarkkinoiden ja monikansallisten yritysten keinoin on pitänyt omistuksellista ylivaltaa 1920-2020. Alkaako nyt 2020 Aasian valtakausi?
2. Kansainvälinen kilpailu strategisista omistuksista: ”Kolmas maailmansota käydään markkinatalouden asein. Raha ja valta ovat kytköksissä; ovat aina olleet ja tulevat olemaan. … Rahan valta todentuu nyt vahvemmin kuin koskaan maailmanhistorian aikana”, totesi Sauli Niinistö 2011. Kilpailu strategisista omistuksista ja omistajavallasta nousee keskeiseksi osaksi kansainvälistä politiikkaa. Kuka omistaa talouden ruutitynnyrit?
3. Pääoman institutionalisoituminen: Maailmassa on kasvava tarve siirtää pääomaa yli ajan. Eläkejärjestelmät sekä sairas- ja henkivakuutukset monipuolistuvat ja maailman varallisuuden kasvu kasvattaa vakuutustoimintoa. Pääoma jatkaa institutionalisoitumistaan eli keskittymistään rakenteisiin, joiden tehtävänä on siirtää pääomapoolia yli ajan. Institutionaaliset sijoittajat ovat jo nyt maailman suurin omistajaryhmä.
4. Omaisuuden allokoituminen ja omistajuuden hajautuminen: Kun pääoma keskittyy suuremmiksi kokonaisuuksiksi, hajautuksen merkitys kokonaisuuden hallinnassa korostuu. Kokonaisuus allokoidaan eli jaetaan näkemyksen mukaan eri omaisuusluokkiin. Omaisuusluokkien, kuten yritysten, kannalta tämä tarkoittaa hajautunutta omistusrakennetta.
5. Omistajuuden globalisoituminen: Finanssialan kehityksen myötä sijoittaminen ulkomaille on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Omalta kotikoneeltasi voit ostaa vaikka chileläisen yhtiön osakkeita. Monikansalliset yhtiöt ja rajat ylittävät investoinnit sekä yritysostot ovat arkipäivää. Omistajuus tulee kansainvälistymään.
6. Pörssin renessanssi: Joukkorahoituksen ylivoimaisesti paras innovaatio keksittiin jo vuosisatoja sitten. Se on pörssi! Mikään muu rakenne ei tarjoa vastaavaa nopeutta, helppoutta, likviditeettiä ja sijoittajamassaa. Yhteisöllisyys ja yhteisomistaminen nousevat, ja siihen pörssi on paras infrastruktuuri. Tulemme siis näkemään pörssin renessanssin ja uuden listautumisaallon.
7. Omistajuuden palvelullistuminen ja ammatillistuminen: Omistaminen vaatii aikaa ja osaamista. Omistaminen on enenevässä määrin työtä. Työnjako ja erikoistuminen (division of labor) kohdistuvat myös omistajuuteen. Juridinen ja taloudellinen omistajuus irtautuu omaisuudenhoidosta, jolloin eri omaisuusluokille kehittyy omat ammattiomistajat ja omistajapalvelut. Metsäomistus ja vuokra-asunnot palvelumallilla ovat tästä esimerkkejä.
8. Omistamattomuus vai itsenäinen omistushalu?: Materialismin kritiikki nostaa omistamattomuutta ja jaettua omistajuutta omistajuuden vastavoimaksi. Kierrätys, kirpputorit, materiaalitehokkuus, uusiokäyttö, jaettavuus ja eri omaisuuserien vuokrattavuus yleistyvät ja niiden arvostus kasvaa. Kuitenkin perusluonteeltaan ihminen on omaisuutta keräävä orava, joten omaisuuden säilöntätilan tarve jatkaa kasvuaan.
9. Kansallistaminen vai yksityistäminen?: Länsimaissa taantuma kiristää yhteiskunnallista tunnelmaa. Keskeisten yritysten kriisit nousevat poliittiselle agendalle. Käsillä on vaikea valinta poliittisille päättäjille: mikä on valtion rooli omistajana? Pragmatismi voittaa idealismin eli kypsiä finanssiomistuksia vähennetään ja strategisia toimialoja lisätään.
10. Inflaatio omistajuuden verona: Inflaatio on piilovero omistajille. Sillä nakerretaan omaisuuserien arvoa suhteessa aikaan. Miten suojata omaisuus inflaatiolta?
Tero Luoma, sijoitusjohtaja, Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti