sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Verotuksen vuosikello

Taas on se aika vuodesta, jolloin toimitetaan uudet verokortit palkanlaskentaan. Tämän jälkeen verotus pääsee monelta unohtumaan, koska itse vähennys tapahtuu "automaattisesti" ennakonpidätyksenä ja vähennettyjen verojen määrä palkkakuitilla vain todetaan toteutumana. Jotta verot konkretisoituisivat, suosittelen tekemään yhden yksinkertaisen laskuharjoituksen:

Veroprosentti x 365 päivää = veropäiväsi vuodessa

Jos siis veroprosenttisi on esimerkiksi 42%, saat lopputulokseksi 153 päivää. Tämän jälkeen laske kalenterisi alusta päiviä ja merkitse veropäiviäsi vastaava päivä kalenteriisi. Näin suuren (tai pienen) osan vuodestasi työskentelet Suomen valtiolle verojen muodossa. Jos huomaat työskenteleväsi lähes juhannukseen asti valtion kassan kartuttajana, voit hyvinkin kutsua olevasi puoliksi valtion työntekijä, "valtion kevätapulainen" ja puoliksi itsenäinen palkansaaja tai yrittäjä. Kalenteriin merkittynä päivänä kannattaa kenties järjestää juhlat, koska olet oman osuutesi suorittanut ja lopun saat itse ansaita. 


Arvonlisävero

Jos haluaa tarkastella asiaa monipuolisemmin, voi laskelmaan ottaa huomioon myös arvonlisäverot. Arvonlisävero on kenties kaikkein harhaanjohtavin termi, jonka minä tiedän. Arvonlisävero ei todellakaan lisää asian arvoa, kuten nimi antaisi ymmärtää. Kuluttajan maksamaa hintaa se kyllä korottaa, mutta kuluttajan kokemaa arvoa se ei lisää. Itse asiassa asia on päinvastoin, koska korkeamman hinnan vuoksi kuluttaja voi kuluttaa vähemmän haluamiaan asioita ja täten hänen hyvinvointinsa heikkenee. Oikea termi arvonlisäverolle olisi hinnankorotusvero. Silloin kenties termi myös ymmärrettäisiin yhteiskunnallisessa keskustelussa oikein. 

Jos siis oletetaan, että maksamiensa verojen jälkeen työntekijä kuluttaa käteen jäävää tuloaan Suomessa, maksaa hän pääsääntöisesti kuluttamistaan asioista yleisen 23% arvonlisäveron eli hinnankorotusveron. Ketju ihmisen työnteosta hänen saamaansa verolla vähennettyyn palkkaan ja palkasta hinnankorotusverolla vähennettyyn tarpeentyydytykseen sisältää siis lähtökohtaisesti kaksi vähennyserää valtiolle. 

Arvonlisäveron huomioivan laskelman voi tehdä lisäämällä esimerkiksi yleisen arvonlisäverokannan veroprosenttiin:

(Veroprosentti + yleinen arvonlisäverokanta) x 365 päivää = veropäivät arvonlisäverolla vuodessa

Yllä olevalla esimerkillä saamme tulokseksi (42%+23%=65%) ja lopputulokseksi 237 päivää. Aletaan olemaan elokuussa. 

Johtopäätös

Veroasia ei toki ole näin yksinkertainen kuten tässä esitetään, mutta joskus asioita on yksinkertaistettava, jotta yleinen totuus tulee ymmärrettäväksi. Tällä tavalla tarkasteltuna ei ole ihme, jos Suomessa on työtä tekemällä vaikea vaurastua ja kasvattaa henkilökohtaista hyvinvointia, jos vuoden työpanoksesta jää verojen jälkeen todelliseen tarpeentyydytykseen ja vaurauden kasvattamiseen vain syksyn sato. Oikeudenmukaista? Ei minusta. Motivoivaa? Ei varmasti. Lisääkö hyvinvointia? Epäilen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts with Thumbnails