Vihdoin on kirjoitettu perusteellinen ja käytännöllinen opas hallituksen puheenjohtajan oppikirjaksi. Kokeneet Hallituspartnerit Antero (Antti) Virtanen, Kai Miesmäki, Pertti Mäntylä ja Eero Ottila ovat koonneet hallitusviisautensa yksiin kansiin ja lopputulos on loistavaa jälkeä. Herroilla riittää hallituskokemuksia vaikka muille jaettavaksi, ja onneksi he sen myös tekevät. Tällaista teosta on markkinoilla kaivattu. Kirjan voi tilata täältä.
 |
| Hallituksen puheenjohtajan opas: Johda pk-yritys menestykseen |
Käytännön opas hallituksen puheenjohtajalle
Kirja eroaa monista muista aiemmin kirjoitetuista teoksista jo heti lähestymistavastaan. Se on käytännön opas, eikä se turhaan pyri tekemään hallitustyöskentelystä liian teoreettista. Se ottaa sopivalla tavalla huomioon lainsäädännön, mutta ei onneksi sorru sääntökirjamaiseen corporate governance ohjeistuksen esittelyyn, kuten liian moni hallituskirja tekee. Oikeastaan kyse ei ole edes kirjasta vaan oppaasta. Kirjoittajat eivät suosittele lukemaan opasta kuten kirjaa eli alusta loppuun vaan kirja on rakennettu sopivasti hakuteoksen omaiseksi, jossa on sopivasti eriteltynä hallituksen tärkeimmät tehtävät sekä hallitustyöskentelyn kronologinen vuosikello. Täten lukijan on helppo saada selailemalla hyvä yleiskäsitys hallitustyöskentelystä ja tarpeen mukaan pystyy paneutumaan helposti juuri siihen aihealueeseen, mikä on sillä hetkellä ajankohtainen. Tämä kirja asemoituu puheenjohtajien työpöydälle siten, että puheenjohtajan on hyvä kerrata tämän myötä asioita aina seuraavaa hallituksen kokousta valmistellessaan.
Hallituksen puheenjohtajuus on erityistehtävä
On eri asia toimia hallituksen jäsenenä kuin johtaa sitä puheenjohtajana. Helpoimmillaan hallituksen jäsenenä pääsee varsin helpolla, kunhan osallistuu kokouksiin. Puheenjohtaja sen sijaan on aina piikkipaikalla ja vastaa kokouksen valmistelusta yhdessä toimitusjohtajan kanssa sekä hallituksen työskentelyn johtamisesta, joten moni asia hallitustyöskentelyssä kulminoituu puheenjohtajaan. Hyvä puheenjohtaja saa hallituksestaan paljon irti, huonon puheenjohtajan hallituksessa parhaatkin jäsenet jäävät hyödyntämättä. Työmäärältään puheenjohtajuus on yleisesti noin tuplasti jäsenyyteen verrattuna.
Hallitus toimii kollegioina, eikä puheenjohtajalla ole varsinkaan juridisesti merkittävästi enempää valtaa kuin yksittäisellä jäsenellä. Siispä voi perustellusti kysyä, kannattaako puheenjohtajuutta korostaa? Kyllä kannattaa, koska puheenjohtajan erityisrooli liittyy ennen kaikkea käytäntöön eli hallitustyöskentelyn johtamiseen ja kokousten valmistelemiseen, ei niinkään muodollisuuteen. Juuri tähän tarpeeseen Hallituksen puheenjohtajan opas tarjoaa työkaluja. Oppaan ympärille on myös rakennettu HHJ Puheenjohtaja-kurssikokonaisuus, joka sopivasti täydentää aiempaa HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen)-tarjontaa. Kävin PJ-kurssin ja suosittelen: parasta mahdollista hallitusoppia.
Pitääkö sitten olla puheenjohtaja, että oppaan lukeminen kannattaa? Ei tarvitse, koska opas sisältää niin paljon yleistä hallitustyöskentelyyn liittyvää ohjeistusta, että niiden tunteminen on tarpeen myös jokaiselle hyvälle hallituksen jäsenelle. Väitän, että oppaan luettuaan moni hallituksen jäsen oppii ymmärtämään, mitä toimivan hallitustyöskentelyn johtaminen vaatii taustatyönä puheenjohtajalta. Ero pelkkään kokouksissa istumiseen on valtava.
Hallituksen ydintehtävät ja erilaiset hallitukset
Sisällöllisesti kirja on kerrassaan rautainen paketti. Sisällön laajempi avaaminen ei ole tässä yhteydessä tarpeen. Kirjoittajat osaavat roolittaa hyvin omistajien, hallituksen ja johdon ydintehtävät sekä näiden rajapinnat. Ristiriitojen ilmetessä kirjoittajat esittävät ratkaisuksi keskustelua, useimmiten puheenjohtajan johdolla. Näinhän käytännössä pääosin toimitaan. Kirjoittajat huomioivat hyvin myös omistajien tahtotilan (omistajastrategia) hallituksen työskentelyn kulmakivenä. Kuitenkaan kaikkia omistajien mielihaluja hallituksen ei tule ryhtyä toteuttamaan, joten hallituksen on puheenjohtajan johdolla pystyttävä myös rajoittamaan omistajien tahtoa. Kirjoittajat toteavat, että useimmiten tilanne on kuitenkin se, että omistajat eivät tiedä, mitä yritykseltään ja omistukseltaan tahtovat ja hallitus joutuu puheenjohtajan myötä aktivoimaan omistajia omistajakeskusteluihin, jotta hallitus voi johtaa yritystä omistajille mieluisaan suuntaan.
Kirjoittajat jakavat hallituksen kolmeen tyyppiin: valvoviin hallituksiin, toiminnallisiin hallituksiin ja strategisiin hallituksiin. Heidän luokittelussaan valvova hallitus luo ikään kuin hallitustyön pohjan, jonka päälle pystyy rakentumaan toimintaa kehittävä hallitus sekä yhtiön strategiaa luotaava hallitus. Kaikkia siis tarvitaan ja parhaimmillaan hallitus on yhdistelmä näitä kaikkia tietysti kyseisen yrityksen tarpeet ja tilanteen huomioiden.
Hallitustyöskentelijän työkalupakki
Kuten todettua, kirja täyttää markkinoilla selvän aukon tarjoten käytännönläheisen ja aidosti hyödyllisen oppaan hallitustyöskentelyyn. Tuskin löytyy tästä maasta sellaista hallituskonkaria, jolla olisi varaa ohittaa tämä kirja "muka jo kaiken osaavana". Ainakin tätä on hyvä selailla silloin tällöin. Puheenjohtajille tämä kuuluu ehdottomasti työpöydälle. Hallitusjäsenille ja hallitustyöstä kiinnostuville tämä on hyvä kertahankinta, koska oppaan myötä saa realistisen ja kokonaisvaltaisen kuvan siitä, mitä on hallitustyöskentely. Se kun ei ole sääntökirjan seurantaa (corporate governance) vaan varsin käytännönläheistä työn tekemistä yrityksen hyväksi. Toivottavasti tämän kirjan myötä kirjoittajat ovat tehneet suomalaisen kulttuuriteon erityisesti pk-yritysten hallitustyöskentelyn johtamisen parantamiseksi. Hyvässä puheenjohtajuudessa kun näyttäisi riittävän paljon kehitettävää.
