Ihmiskunnan megahaasteena on löytää ratkaisu kysymykseen,
miten ylläpidetään talouskasvu ja globaali ihmisten hyvinvoinnin lisääntyminen siten,
ettei maapallo huku jätteisiin ja saasteisiin, ja turvataan rajallisten
luonnonresurssien riittävyys? Ihmiskunnan vaurastuminen tarkoittaa vääjäämättä
myös materialistista elämänlaadun kasvamista. Hyödykkeet lisäävät ihmisten
hyvinvointia niin länsimaissa kuin elintasoamme kirivissä kehittyvissä maissa.
Tätä on taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys, eikä sitä kannata yrittää
estää. Samalla on kuitenkin huomioitava elämäntyylimme kestävyys.
Kiertotalous (Circular
Economy) ajattelumallina ja talouden toimintatapana on uuden ajan
materialismia. Siinä ymmärretään materian arvo koko elinkaaren ajan, oli
materia sitten mitä tahansa kuten luonnonvaroja, mineraaleja, öljyä tai vettä.
Kiertotalous on resurssifiksuutta, koska siinä säästetään resursseja
tuottamalla kestäviä ja materiaaleiltaan kiertäviä tuotteita sekä minimoidaan
syntyvä jäte. Se on kestävän yhteiskunnan uusi globaali liiketoimintamalli,
joka yhdistää talouden ja ympäristön vastuullisesti.
Kiertotalous on ajankohtainen teema maailmalla, EU:ssa ja
Suomessa. Euroopan komissio julkisti joulukuussa 2015 laajan
Kiertotalouspaketin. Sen myötä lainsäädäntö asettaa tavoitteita, kannustimia ja
pakotteita siirtymiselle kohti kiertotaloutta. Yhtenä tavoitteena on jätteen
määrän vähentäminen ja kaatopaikkajätteen minimointi. Lisäksi EU lanseerasi 24
miljardin euron rahoitusohjelman tukemaan kiertotaloutta ja EU:n
ilmastotavoitteita. Suomen hallitusohjelmassa tavoitteena on, että Suomi on
bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä 2025. Sitran selvityksen
mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen
mahdollisuus.
Kiertotalous on muotitermi, mutta onko siitä
sijoituskohteeksi? Kannattaa katsoa pintaa syvemmälle. Jo nyt eri toimialoilta
on löydettävissä toimivia ja kannattavia kiertotalouden toimintamalleja. Martela
huolehtii elinkaarimallillaan tuotteidensa kestävyydestä, jälleenmyynnistä ja
kierrätyksestä, sen sijaan että tuottaisi vain lisää uusia pöytiä ja tuoleja. 3
Step IT edistää työasemien hyötykäyttöä kunnostamalla ja myymällä laitteita,
jotka muuten menisivät kierrätykseen tai heitettäisiin pois. Tori.fi ja muut
käytettyjen tavaroiden markkinapaikat auttavat löytämään käyttökelpoiselle
tavaralle uuden omistajan ja uudistavat kirpputorikulttuuria. Jopa
huutokauppakeisari on kiertotaloutta, koska hän antaa toisen romulle uuden
arvon. Jakamistalouden Airbnb:ssa ja Uberissa on pohjimmiltaan kyse
kiertotaloudesta, koska vajaakäytöllä olevan resurssin (huone tai auto)
tuottavuus kasvaa digitaalisen alustan myötä.
Taaleri näkee kiertotaloudessa ajankohtaisen ja globaalin
megatrendin. Niinpä Taaleri tuo markkinoille maailman ensimmäisen
kiertotalouteen sijoittavan pääomarahaston. Sijoittajalle rahasto tarjoaa
mahdollisuuden yhdistää sijoittamisessa taloudelliset tavoitteet ja kestävät
hyödyt ympäristölle. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana
omistamassa mielenkiintoisia kohteita ja tuntea omistajuutta oman pääoman
aikaansaannoksista.
Taaleri Kiertotalous Ky sijoittaa suomalaisiin
kiertotaloutta edistäviin yrityksiin ja omaisuuseriin, kuten
tuotantolaitoksiin. Se keskittyy erityisesti uusiutuvaan energiaan,
kierrätykseen ja materiaalinkäsittelyyn sekä energiasäästöratkaisuihin.
Sijoituskohteille rahasto tarjoaa elintärkeää kasvu-ja investointirahoitusta,
jotka edistävät investointeja Suomen kansantalouteen luoden uutta työtä ja
hyvinvointia. Rahaston ensimmäisillä sijoituksilla vauhditetaan esimerkiksi puukaasuvoimaloita
valmistavan Volter Oy:n kansainvälistä kasvua, käsitellään kumia, muovia ja
autonrenkaita Ecomation Oy:n pyrolyysitekniikalla sekä jalostetaan
metsäteollisuuden sivuvirtoja maailmanmarkkinoille.
Tero Luoma, sijoitusjohtaja, Taaleri Kiertotalous Ky
salkunhoitaja
