Kultainen Nuija

HappyOrNot Oy:n hallituksen puheenjohtajana saimme yhdessä toimitusjohtaja Heikki Väänäsen kanssa vastaanottaa Kultainen Nuija-palkinnon tunnustuksena hyvästä hallitustyöskentelystä. Ohessa Kauppalehden Päivikki Pietarilan juttu aiheesta. 

Linkki Kauppalehden juttuun 23.5.2017

Kuva: Laura Vesa, Kauppalehti

Hallituspartnerit ry palkitsi tamperelaisen hymynaamayhtiö HappyOrNotin hyvästä hallitustyöstä.

Hallituspartnerit ry palkitsi tamperelaisen HappyOrNotin tiistaina Kultaisella Nuijalla. Palkinto jaetaan pk-yritykselle huomionosoituksena hyvästä hallitustyöstä.

HappyOrNot perusti hallituksen kolmisen vuotta sitten. Yhtiö halusi alusta lähtien toteuttaa hallitustyöskentelyä toisin kuin muut.

”Meidän näkemyksemme oli, että hallitustyö on yleisesti vanhakantaista ja varsinkin kasvuyhtiössä sitä pitäisi tehdä uudella tavalla”, HappyOrNotin hallituksen puheenjohtaja ja Taalerin sijoitusjohtaja Tero Luoma sanoo.

Keskeisintä on pitää katse riittävän pitkällä, eikä jumittua peruutuspeiliin.

”Kokouksessa käytämme esimerkiksi viisi minuuttia raporttien katsomiseen ja kolme tuntia suunnitelmien tekemiseen”, toimitusjohtaja Heikki Väänänen kertoo.

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia, eikä kasvuyritys voi päätöksissä jäädä odottamaan kahden kuukauden päästä pidettävää kokousta tai lyödä lukkoon vuosikellon mukaista kokousagendaa vuodeksi etukäteen.

HappyOrNotin hallitus on tottunut kokoustamaan esimerkiksi Skypessä tai Gotomeetingissä.

”Kaikilla hyvillä hallituksilla on myös WhatsApp-ryhmä. Se on hyvä väline päivittäiseen ja epämuodolliseen viestinvaihtoon hallituksen ja johtoryhmän kesken”, Luoma sanoo.

HappyOrNotin liikevaihto oli viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa.

”Meillä on kirkas pläni siitä, miten liiketoiminta kymmenkertaistetaan tästä ja varsin selkeä ajatus, miten se kaksikymmenkertaistetaan”, hallituksen puheenjohtaja Luoma kertoo.

Hallituspartnerit jakoi myös kaksi kunniamainintaa hyvän hallitustyön omaksuneille yrityksille.

Sen saivat jyväskyläläinen sykeanalytiikan pioneeri Firstbeat Technologies, joka on ponnistanut yliopistomaailmasta kovaan kasvuun sekä oululainen Proventia Group, joka on muuntunut pääomasijoitusyhtiöstä kasvavaksi ympäristöalan teknologiayhtiöksi.

Kenen kanssa omistaisit?

Kuvitellaan, että sinulla on yritys, mutta omat resurssisi eivät riitä sen liikeidean toteuttamiseen. Kenelle soitat? Kenen kanssa olisit valmis alkamaan yhdessä omistajiksi?

Yksin yrittäminen on yksinäistä ja vääjäämättä jossain kohtaa kasvun rajat tulevat vastaan. Kasvamiseen tarvitaan oikeanlaisia kavereita. Kakku kasvaa jakamalla. Omistajuutta kannattaa jakaa, esimerkiksi avainhenkilöille, mutta ilmaiseksi sitä ei kannata koskaan antaa. Omistajuus on aina ansaittava. Parhaimmillaan omistajuus on arvoa luova yhteisö, joka tukee yrityksen kasvua ja johon on iloa kuulua. Se motivoi, yhdistää ja sitouttaa. Omistajuuden ydin on keskinäinen luottamus.

Puoliso, sukulainen tai paras kaveri ei välttämättä ole paras omistajakumppani. Valitettavan usein parhaat ystävät ovat päätyneet yhteisen yrityksen jälkeen pahimmiksi vihamiehiksi. Suomessa on omistajasukuja, joissa sukulaiset eivät mahdu samaan tilaan erimielisen omistuksen vuoksi. Erityisen ikäviä ovat tilanteet, joissa yhtiön omistajiin kuuluukin yhtäkkiä jonkun ex-puoliso tai leski. Kattava osakassopimus kannattaa laatia hyvän sään aikana. Huonosta omistajasta eroon pääseminen voi olla vaikeaa ja kallista.

Jos lähipiirin pääomat eivät riitä, vaihtoehdoiksi tulevat bisnesenkelit, joukkorahoitus, pääomasijoittajat tai pörssi. Bisnesenkeleitä on monenlaisia. On todellisia midaksia, jotka onnistuvat lähes kaikessa. Valitettavasti on myös tyhjäntoimittajia, jotka eivät ymmärrä yrittäjyyttä ja joiden pääintressi on myydä yritykselle konsulttipalveluitaan. Kannattaa selvittää taustat tarkkaan ennen valintaa.

Joukkorahoitus on mekaniikaltaan kuin pörssi minikoossa. Hyvällä tarinalla joukkorahoitusalustan kautta on saatavissa sijoittajilta rahaa kasvuun. Yhtiön tulee kuitenkin olla valmis avoimuuteen, julkisuuteen ja hyvään hallintoon. Joukko-omistajia tulee kunnioittaa yhdenvertaisina omistajina, vaikka he eivät yrityksen arvonluontiin aktiivisesti osallistuisikaan. On myös tärkeää tehdä selväksi, milloin omistamisessa on kyse taloudellisesta toiminnasta ja milloin lähinnä toiminnan tukemisesta ilman tuottotavoitetta.

Pääomasijoittajaa valitessa kannattaa valita se, jonka kanssa yhtiöllä on edessä paras tulevaisuus, eikä välttämättä ole se, jonka arvonmääritys on korkein. Pääoman mukana seuraa aina myös ihminen, osaaminen ja toimintatavat. Kannattaa selvittää tarkkaan, mikä on pääomasijoittajan strategia ja lisäarvo yritykselle. Toimialan tunteminen, aiemmat onnistumiset, kansainväliset kontaktit ja tiimin taidot ovat tärkeitä kriteereitä. Jos pääomasijoittajan idea on lähinnä ottaa yhtiöön maksimaalinen velkavipu ja viedä yrittäjien oikeudet osakassopimuksella, kannattaa tällainen vaihtoehto unohtaa.

Pörssi on monelle yritykselle hyvä päämäärä, mutta ei kaikille. Kun tavoitellaan voimakasta kasvua ja tarvitaan paljon pääomia, on pörssi paras markkinapaikka. Pörssikelpoisuus asettaa kuitenkin kynnyksen korkealle ja kevyin perustein ei kannata listalle lähteä yrittämään.  

Taaleri Oyj:n 10 vuoden tarinassa omistajuuden oikeanlainen laajentaminen on ollut keskeinen keino kasvattaa omistaja-arvoa. Alussa parivaljakko perusti, avainhenkilöt liittyivät avainomistajiksi ja kolme isoa enkeliä tarjosivat riittävät alkuresurssit. Matkan varrella henkilöstölle ja asiakkaille on tarjottu mahdollisuuksia tulla mukaan omistajiksi ja First Northin kautta yhtiö on päätynyt pörssin päälistalle. Yhdessä omistamalla olemme saaneet aikaiseksi enemmän kuin yksin. Omistajuus kasvaa jakamalla.

Tero Luoma, Sijoitusjohtaja, Taaleri Pääomarahastot Oy

Alkuperäinen julkaistu Taalerin sivuilla 2.5.2017