Väitöskirjaa tekevänä on aina toisinaan hyvä pysähtyä miettimään, mikä on koko projektin tarkoitus. Valitettavasti toisinaan näkee jatko-opiskelijoita, jotka ovat jatkaneet opintojaan, koska eivät ole päässeet työelämään tai eivät ole vielä keksineet, mitä haluavat elämältään. Onneksi suurin osa tapaamistani jatko-opiskelijoista kuitenkin on kunnianhimoisia ja erittäin skarppeja tyyppejä, joilla on selkeä tähtäin toiminnassaan. Heidän kanssaan on ilo sparrata, he ovat tutkimisen suola. Olen kiteyttänyt omat ajatukseni tutkimusprojektistani viiteen tutkimusperiaatteeseen. Nämä toimivat johtoajatuksina ja perustana koko toiminnalle. Jos näin ei olisi, en myöskään tutkisi.
1. Tohtorin tutkinto on välinearvo itsensä kehittämisessä
Teen väitöskirjaa, koska haluan kehittää omaa ymmärrystäni ja kasvattaa sivistystäni. Akateeminen maailma on tähän virikkeellinen ympäristö. Tohtorin tutkinto ei ole minulle itseisarvo, ennemminkin välinearvo. Tutkin omistajuutta, koska aihe on intohimoni ja osa arvomaailmaani. Tavoitteeni on tulla kansainvälisesti tunnustetuksi omistamisen ammattilaiseksi.
2. Maraton juostaan maaliin asti
Fakta on, että suuri osa jatko-opiskelijoista jättää tutkimusprojektinsa kesken eikä väitöskirja koskaan valmistu. Väitöskirjaprojekti on kuin maraton, neljä vuotta vastaa 42,195 kilometriä. Molemmat vaativat päättäväisyyttä ja pitkäjänteistä kestävyyttä. Louis Armstrongia mukaillen voi todeta, että väitöskirja on määräaikainen projekti, lopettaminen kestäisi ikuisesti. Juoksen tämän maratonin maaliin.
3. Tutkimuksen tulee tuottaa lisäarvoa
Teen tutkimusta yhdessä käytännön toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on tapaus- ja toimintatutkimus, yhdessä tekeminen, yhdessä kehittäminen ja yhdessä oppiminen. Arvo luodaan yhdessä. Tutkimukseen käytetyn aika- ja rahapanosten tulee tuottaa mukana oleville tahoille kokonaishyötyjä kustannuksia enemmän. Tutkimus itse tutkimuksen takia on turhaa. Suhtaudun tutkimukseeni kuin kasvuyritykseen, jota haluan kasvattaa kannattavasti. Tutkimus on minun yrittäjyyteni.
4. ”I’m a better researcher, because I’m a businessman and I’m a better businessman, because I’m a researcher”
Tutkimuksen tulee palvella käytäntöä ja käytännön tukea tutkimusta. Teoria ilman käytäntöä ei ole todellisuutta ja käytäntö ilman teoriaa ei ole tiedettä. Yhdistämällä aktiivinen tekeminen ja tieteellinen tutkiminen saadaan lyömätön yhdistelmä. Omistamisen tutkimusta ei voi tehdä toimistossa, on jalkauduttava, oltava kentällä ja tehtävä itse. Toimin koko tutkimusaikani aktiivisesti mukana yrityselämässä. Olen enemmän kauppataiteilija kuin kauppatieteilijä. Warren Buffetia mukaillen uskon, että "olen parempi tutkija, koska olen liikemies ja olen parempi liikemies, koska olen tutkija".
5. Tiedon jatkuva jakaminen ja avoin kommunikaatio
Avoimuus ja tiedon jakaminen ovat voimaa. Mitä enemmän tietoa jakaa, sitä enemmän sitä saa. Tutkimusprosessi ei voi olla viiden vuoden sulkeutuneisuus, jonka jälkeen tulokset väitellään kapean tiedeyhteisön keskuudessa. Tuloksia ja havaintoja tulee esitellä ja reflektoida matkan varrella. Kirjoitan aiheesta blogia ja kolumneja, pidän luentoja ja käyn aktiivista vuoropuhelua. Viisaus ei synny yhdessä päässä eikä kirjoja lukemalla. Siksi olen luonut omistamisen ohjausryhmän, jonka kanssa keskustelemalla sparraan aihettani käytännön toimijoiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti