Talouselämän Yrityskaupat-blogissa pohdittiin yrityskauppoihin liittyvää jälkiviisautta. Kirjoituksessa viitattiin myös aikaisempaan blogitekstiini, jossa nostin esille Helsingin Sanomien aikanaan kyselemällä selvittämät Suomen epäonnistuneimmat yrityskaupat. Mikko Leskelän peräänkuuluttama positiivinen tarkastelu yrityskauppoihin on paikallaan, joten käytin tuokion pohtimalla, mitkä olisivat Suomen onnistuneimmat yrityskaupat.
Yllätyksekseni havaitsin mustan aukon taloushistorian tuntemuksessani, sillä mieleeni tuleva lista suomalaisyritysten tekemistä onnistuneista yrityskaupoista jäi liki olemattomaksi. Joko onnistuneista yrityskaupoista ei suomalaisessa kulttuurissa julkisesti retostella tai sitten onnistumisten lista vain on lyhyt. Mikä siis on Suomen onnistunein yrityskauppa, jos sitä tarkastellaan kolmessa kategoriassa eli kotimaisessa sarjassa, irtautumisessa ulkomaille ja kansainvälistymisessä yritysostolla?
Suomi-sarja
Suomen sisällä on varmasti tehty lukuisia onnistuneita yrityskauppoja, joissa joko myyjä tai ostaja - tai jopa parhaassa tapauksessa molemmat ovat päässeet tekemään sievoisen tilin. Yhtenä parhaimmista mieleeni juolahtaa KONE:en suorittama Partek-kauppa, jossa yhtiön osat osoittautuivat hankintahintaa arvokkaammiksi. Kenties yleisemminkin voidaan sanoa, että yksityistämiset eli valtio-omistusten muuttaminen yksityiseksi ovat osoittautuneet kannattavaksi vähintäänkin ostajille ja pääosin myös valtiolle. Osaava yksityinen omistaja vain saa aikaiseksi enemmän arvoa. Esimerkkinä tästä voi mainita vaikka Paasikivet Kemirassa.
Yksi tapa toteuttaa onnistunut yrityskauppa on myydä yritys ulkomaille huippuhintaan. Onnistuneina irtautumisina mieleeni tulee ensimmäisenä Hartwallin suvun irtautuminen virvoitusjuoma- ja panimobisneksistään sekä Björn Wahlroosin junailema Sampo pankin myyminen tanskalaiselle Danske Bankille. Myös pääomasijoittajilta löytyy pienemmässä mittakaavassa tuottoisia ulkomaan exitejä. Oma lukunsa tässä sarjassa on lisäksi 2000-luvun it-huuman aikana tehdyt kasvuyritystarinat, joissa perustajaporukka pääsi muuttamaan yrityksensä euroiksi tai dollareiksi.
Kansainvälistyminen yritysostolla
Täydellistä tyhjyyttä talousmuistini lyö sen sijaan suomalaisyritysten ulkomailta tekemän onnistuneen yritysoston sarjassa. En tiedä, onko johtopäätökseni oikea, mutta näyttäisi siltä, että onnistunut kansainvälistyminen yritysostoin on osoittautunut suomalaisille yhtiöille varsin vaikeaksi poluksi kulkea. Ehkä tässäkin kategoriassa kärkipäähän sijoittuu Kone Oyj ja sen aikanaan silloiseen kokoonsa nähden tehdyt suuret yritysostot, jotka nykytietämyksen valossa voidaan luokitella onnistuneiksi. Suomalaisten metsäyhtiöiden kansainvälistymishistoriasta saattaa myös löytyä onnistumisia huomiota saaneiden harhalaukausten joukosta.
Ehdota ja kommentoi
Koska taloustietämykseni ja -historian tuntemukseni osoittautuu tällä saralla varsin vajanaiseksi, pyytäisin arvon blogilukijoita lisäämään kommentteina omia ehdotuksiaan Suomen onnistuneimmaksi yrityskaupaksi. Kenties lopputuloksena saadaan sopiva positiivinen lista onnistuneista yrityskaupoista ja siten kirjoitettua yhdessä pala suomalaista taloushistoriaa bittiavaruuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti