maanantai 28. maaliskuuta 2011

Hyvät hallintotavat perheyrityksissä

Turhan pitkän tauon jälkeen löytyi taas hetki aikaa päivittää blogia. Paljon on kaikenlaista tullut luettua, mutta koneen ääressä istuminen ja kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Junamatkalla tuli luettua käsiini saama ohjeopus hyvän hallinnon suosituksesta perheyrityksiin. Ohessa poimintoja kyseisestä selkeästä ohjenuorasta. Opus löytyy täältä.

Perheyrityksen ominaispiirteitä
  1. Sitoutuminen: perheyrityksen omistusta ajatellaan usein lahjana edelliseltä sukupolvelta ja lainana seuraavilta sukupolvilta. Perheyrityksen omistajan tavoitteena on siirtää perheyritys seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin hän sen edelliseltä sukupolvelta sai.
  2. Pitkän tähtäimen strategista suunnittelua arvostetaan: ei eletä kvartaalitaloudessa.
  3. Taseet ovat yleensä vahvoja: pyrkimyksenä varautuminen tulevaisuuteen, riippumattomuus rahoittajista.
  4. Jatkuvuuden varmistaminen
  5. Sidosryhmistä ja ympäröivästä yhteisöstä huolehtiminen: vastuu työntekijöistä, asiakkaista ja alihankkijoista. Usein työntekijöiden vaihtuvuus on pientä ja työsuhteet voivat jatkua sukupolvelta toiselle.
  6. Joustavammat johtamiskäytännöt: vähemmän muodollisia organisaatiorakenteita, yksinkertainen määräysvalta ja nopea päätöksenteko.
  7. Epälikvidiys: osakkeet siirtyvät sukupolvelta toiselle.
  8. Kasvollisuus sekä perheen ja yrityksen tiivis vuorovaikutus
Eri rooleja perheyrityksen hallinnassa

Perheyritykseen liittyy erilaisia rooleja, jotka liittyvät liiketoimintaan, omistajuuteen ja perheeseen. Perheyrityksen hallintaan kuuluu kaikkien näiden roolien huomioon ottaminen.
  1. Aktiivisella hallinnossa toimivalla omistajalla yhdistyvät kaikki perheyrityksen osa-alueet: omistajuus, liiketoiminta ja perhe. Tällainen perheyrityksen omistaja ja perheenjäsen toimii hallituksessa tai operatiivisessa toiminnassa.
  2. Hallinnossa toimimattomalla omistajalla yhdistyvät omistajuus ja perheenjäsenyys. Tällainen henkilö tuo yritykseen pitkäjänteistä pääomaa.
  3. Hallinnossa toimivalla ei-omistavalla perheenjäsenellä yhdistyvät liiketoiminta ja perhe. Hän on yleensä puoliso tai seuraajapolven edustaja, joka ei vielä omista perheyritystä, mutta on aktiivisesti mukana yrityksen toiminnassa.
  4. Hallinnossa toimiva perheen ulkopuolinen vaikuttaa usein hallituksessa puheenjohtajana tai jäsenenä tai yritysjohdossa.
  5. Ulkopuolinen omistaja on yleensä pääomasijoittaja tai toimitusjohtajaosakas. Ulkopuoliset tuovat perheyritykseen liike-elämän osaamista ja pääomaa.
  6. Perheenjäsenet, joilla ei ole roolia omistajana tai liiketoiminnassa ovat tyypillisesti puolisoita ja seuraajapolven edustajia. Perhe tuo perheyritykseen jatkuvuutta, arvoja ja sitoutumista.
Hyvä hallintotapa ja omistajuus perheyrityksessä
  • Perheyrityksessä aktiivisen enemmistöomistajan rooli hallituksen kokoamisessa on ratkaiseva. Laajalle hajaantunut ja sijoittajamainen omistus sen sijaan siirtää hallituksen nimitysehdotukset toimivalle hallitukselle, joka tuntee yrityksen tilanteen ja tarvittavan osaamisen parhaiten.
  • Yrityksen koko, toiminnan laajuus ja tilanne ratkaisevat jäsenten lukumäärän, mutta 3-6 jäsentä on usein hyvä ratkaisu.
  • Yleensä omistajien kannalta on etu, että toimitusjohtajan ollessa suvun ulkopuolinen, on hallituksen puheenjohtaja valittu omistajien joukosta. Tämä tuo perheyritykseen vahvaa kasvollista ja vastuullista omistajuutta ja samalla varmistaa omistajien otteen yrityksen pitkäjänteisessä kehittämisessä.
  • Hallituksen jäsenille voidaan maksaa toisistaan poikkeavia palkkioita.
  • Perheyrityksen mahdollisen hallintoneuvoston yleisin tarkoitus on muodostaa osakkaiden kulloinkin vallalla oleva tahtotila mm. yrityksen tulevaisuudesta ja tuloksen käsittelystä sekä huolehtia osakaiden yhteenkuuluvuudesta. Mainittu tahtotila kanavoituu yhtiökokouksen ja hallituksen kautta toimeenpantavaksi.
  • Omistamisen sisältämä ajattelu ja perinteinen hallinnon ajattelu eroavat siinä, että perheyrityksessä omistaja tuo yritykseen tietyn arvomaailman sekä vaikuttaa aktiivisesti yhtiön tulevaisuuden menestyksen turvaamiseen. Muissa kuin perheyrityksissä vastuu näiden asioiden tekemisestä on hallituksella ja operatiivisella johdolla omistajien pysyessä puhtaassa sijoittajaroolissa.
  • Perheyrityksen mahdollinen omistajaneuvosto kartoittaa ja määrittelee omistajien tahtotilaa. Omistajaneuvostossa keskustellaan, mitä odotuksia omistajilla on yritykselle. Omistajan tahtotila on hyvä saattaa selkeästi kirjattuun muotoon sekä kaikkien osakkaiden, hallituksen ja yrityksen toimivan johdon tietoon.
  • Omistajaneuvostoon kuuluvat yleensä perheiden täysi-ikäiset omistajajäsenet. Suuremmissa perheyrityksissä se on voitu koota eri sukuhaarojen edustajista. On suositeltavaa, että omistajaneuvoston jäsenmäärä olisi korkeintaan 10. Omistajaneuvosto kokoontuu virallisin kokouskäytännöin. Sille voidaan antaa virallinen asema muuttamalla se perheyrityksen hallintoneuvostoksi.
  • Omistajien tahtotilan selvittämisen lisäksi omistajaneuvostossa voidaan käsitellä yhtiön tapahtumia, tuloksia, perheen ja yrityksen arvoja sekä pohjustaa hallitusten jäsenten valintaa. Yritys- ja omistusrakenteen muutosprosessia koskevat omistajaperheen dialogit suositellaan käytäväksi strukturoidulla, hallitulla tavalla omistajaneuvostossa. Omistajaneuvosto ei ole päättävä elin, eikä se voi puuttua yrityksen toimintaan. Omistajaneuvosto on luonteva paikka miettiä pelisääntöjä osakkaiden myymiselle.
  • Perheneuvoston tehtävänä ei ole puuttua liiketoimintaan. Sen tehtävänä voivat olla esimerkiksi: tiedottaminen ja vuorovaikutus, sitouttaminen, tradition välittäminen, perheen yhtenäisyyden säilyttäminen sekä sukupolvenvaihdos. Perheneuvosto ei voi ottaa kantaa julkisesti noteeratun yrityksen toimintaan. Kaikki osakkeenomistajat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Listatussa yrityksessä suku ei voi omistajina ottaa erilaista roolia kuin muut omistajat. Jossain määrin tällainen rakenne rajoittaa perheneuvoston asemaa, tavoitteita ja toimintaa. Esimerkiksi tiedonkulku on paljon rajoitetumpaa kuin listaamattomassa perheyrityksessä.
  • Olipa omistajuuden ja perheen hyvää hallintoa koskevat asiat käsitelty ja suunniteltu missä tahansa hallinto-, omistaja- tai perheneuvostossa tai jossain muualla, on suositeltavaa kirjata nämä toimintaperiaatteet, arvot ja ohjeet yhteen dokumenttiin. Tällaiselle dokumentille voi kukin miettiä itselleen osuvimman nimen. Vakiintuneita käsitteitä ovat family charter tai family plan.
Muita poimintoja
  • Perheyrityksiä leimaa kasvollinen ja aktiivinen omistajuus sekä perheen ja suvun erityiset pääomat: kärsivällinen taloudellinen, laaja sosiaalinen ja hiljaisen tiedon osaamispääoma.
  • Erityisesti perheyrityksissä on tärkeää, että kasvollisen omistajan, hallinnossa toimivien tahojen, operatiivisen johdon sekä perheen kesken on määritelty yhteisesti hyväksytyt ja selkeät roolit ja vastuut.
  • Perheyritysten menestys on kiinni sen omistajista. Omistajat, jotka ovat yksimielisiä yrityksen kehittämisen suunnasta ja tavoista sekä valitsevat joukostaan parhaat omistajat ja tarvittavat ulkopuoliset ammattilaiset yrityksen hallintoon, saavat aikaan tuloksekkaat, menestyvät perheyritykset. Omistajien erimielisyys, epävarmuus ja erilaiset odotukset yhtiöstä hajoittavat ja heikentävät yhtiötä, perhettä sekä omistajuutta.
  • Vasta sodan jälkeen Suomi on alkanut vaurastua ja Suomeen on syntynyt kansallisesti merkittäviä, mutta kansainvälisesti vaatimattomia pääomia.
  • Omistajuudessa kysymys on ennen kaikkea päätösvallasta ja määräysvallasta, mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin.
  • Jotta perheyritykset voisivat pitää listaantumista pörssiin merkittävänä keinona yrityksen kasvuun ilman määräysvallan menetystä, on eriarvoisten osakkeiden säilyttäminen lainsäädäntöteitse perheyrityksille tärkeää.
  • Listatun perheyrityksen perusongelma on siinä, että omistuksen laimentuessa suku tai perhe tarvitsee osaamista ja normeja määräysvallan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi ilman, että se loukkaa vähemmistön oikeuksia. Tähän normatiiviseen tasapainoon pääseminen on yksi perheyrityksen hyvän hallintotavan tehtävä.
  • Listatuissa perheyrityksissä yhdistyvät yleensä perheyritys- ja pörssimaailman parhaat puolet. Euroopan 10 parhaassa perheyrityksessä yhdistyvät perheen voima ja listattujen yhtiöiden kurinalaisuus.
  • Perheyrityksen siirtyessä sukupolvelta toiselle sen suureksi haasteeksi nousee yritteliäisyyden ja innovatiivisuuden säilyttäminen. Ensimmäinen sukupolven omistajayrittäjällä on yrityksen perustaessaan ollut tietty missio, jonka eteen hän on ollut valmis tekemään töitä ja ottamaan riskiä. Perheyrityksen tulevia omistajia pitää kannustaa säilyttämään tämä yritteliäisyys, jotta heistä tulisi vastuullisia perheyrityksen omistajia, eikä vain sijoittajia.
  • Perheyrityksissä tarvitaan monenlaisia omistajia: aktiivisia, liiketoiminnan osaajia, hallinnossa toimimattomia sukuasioita eteenpäin vieviä sekä kärsivällisiä tukijoita.
  • Omistajilla on perheyrityksissä merkittävä rooli. Jotta omistajan ääni kuuluisi ja toimielinten välinen vuorovaikutus toimisi, vähintään yhden omistajan täytyy toimia aktiivisesti hallinnossa - omistajuuden, liiketoiminnan ja perheen keskiössä.
  • Ellei ole hyvin toimivaa ja aktiivista suhdetta omistajan ja johdon välillä, perheen ja suvun taloudellinen perusta voi ajan myötä tyrehtyä omaan menneisyyteensä. Siten perheyrityksellä ei ole varaa passiiviseen hallitukseen.
Lähde: Hyvät hallintotavat perheyrityksissä - omistajuuden, liiketoiminnan sekä perheen hallinta. Perheyritysten liitto. 2009.

1 kommentti:

  1. Taattu nopea ja helppo lainauspalvelu kaikille, ota yhteyttä EUROPAFUNDING@GMAIL.COM ja saada rahastoitu 2%.

    Tarvitsetko lainaa taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi?
    Tarvitsetko yrityksen pääomaa?
    Tarvitseeko lainasi mistään syystä? ...

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails