sunnuntai 22. helmikuuta 2015

TEbatti: Deflaatiota pelätään turhaan

Kirjoitimme kansanedustaja Elina Lepomäen kanssa Talouselämän TEbatti-palstalla deflaatiosta. Oli kiva kirjoituskokemus, koska ajattelen monista asioista Elinan kanssa samalla tavalla ja Elina on hyvä tyyppi. Ehkä kirjoitamme yhdessä vielä jotain tulevaisuudessakin. Teksti julkaistiin edellisviikon painetussa lehdessä ja se löytyy verkosta täältä.
 
Tarkoituksenamme oli avata keskustelua inflaatiosta/deflaatiosta ja tuoda uusi näkökulma asiaan. Tämä siitä syystä, että EKP:n elvytyspolitiikan perusteista on käyty varsin vähän syvällisempää keskustelua ja deflaatio koetaan aina asiana, jota pitää vastustaa ja pelätä. Mitä jos asia ei olisikaan näin mustavalkoinen. Ohessa siis teksti. Kritiikkiä kirjoitukseemme on esittänyt mm. Roger Wessman omilla sivuillaan. Kiitos Rogerille kommenteista. Kiitos kun vaivauduit tarttumaan asiaan. Kannustavaa palautetta on tullut myös kiitettävästi. Aihe on selvästikin liian vähän keskusteltu, koska se sai aikaan tällaiset reaktiot. Yksipuolinen "totuus" on aina vaarallista, niin tässäkin asiassa. Kun eri näkökulmat esittävät perusteluita, syntyy pohja erilaisille johtopäätöksille. Toivottavasti tämä keskustelunavaus täyttää tämän tavoitteen.
 
Kun olen keskustelua ja kommentointia eri lähteistä seurannut, on ollut jännä havaita erilaisia rooleja. On
  • Asiapohjaiset argumentit puolesta/vastaan sekä uudet näkökulmat
  • Tykkääjät ja trollaajat ilman kosketusta asiasisältöön
  • Henkilökohtaisuuksiin menevät hyökkääjät sekä henkilöiden puolustajat
  • Väärinymmärtäjät ja väärintulkitsijat - tahalliset tai tahattomat
  • Henkilöt joiden on kirjoitettava ja jaettava jotain, mitä vain, jotta ovat mukana keskustelussa
Esittämällä näkemyksen asiasta kuin asiasta, osallistuu aina näiden roolien vaikutuspiiriin. Sitä on julkinen keskustelu. Ainakin näin vaalien alla.

Deflaatiota pelätään turhaan

Miksi tuotteiden ja palvelujen pitäisi olla huomenna kalliimpia kuin tänään? Tämä peruskysymys on jäänyt inflaation puolestapuhujilta vastaamatta. Ihminen valitsee luonnostaan hyödyn mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin. Positiivinen aikapreferenssi selittää velkamarkkinoiden olemassaolon: pankkilainalla voi hankkia suuremman asunnon jo tänään, sen sijaan että säästäisi ensin vuosia.

Inflaatio, hintojen jatkuva nousu, ei ole luonnollinen ilmiö. Inflaatio ja keskuspankille asetetut inflaatiotavoitteet ovat poliittisia päätöksiä, eivätkä markkinatalouden välttämättömyyksiä. Niukkuuden kasvaminen voisi selittää hintojen nousun, mutta tästä ei ole ollut kyse: tavaran määrä on moninkertaistunut.

Teollisessa historiassa tuotteiden hintojen lasku on ollut megatrendi. Kapitalismi, massatuotanto ja teknologinen kehitys ovat tuoneet kuluttajien ulottuville tuotteita, joihin heillä ei ollut aiemmin varaa. Tämä on kasvattanut yleistä elintasoa.

Hintojen lasku kasvattaa ostovoimaa

On myytti, että deflaatio estäisi investointeja. Inflaation vallitessa pääoma vaatii korkeampaa tuottoa rahan ostovoiman ylläpitämiseksi, deflaatiossa pääoma kykenee tyytymään vähempään. Turhan usein tarkastellaan nimellistä tuottoa reaalituoton sijasta. Vaikka tuotantolaitoksen hinta laskisikin, tuottaa se edelleen sen määrän peltipurkkeja tai paperia kuin ennenkin. Reaalitalouteen vaikutus on sama.

Samoin on myytti, että deflaatio pienentäisi kokonaiskulutusta. Hintojen lasku kasvattaa ostovoimaa. Palkat laskevat hitaasti, joten palkansaajille deflaatio on pelastus. Vähittäiskauppojen tammikuiset hinnanlaskuilmoitukset tuskin saivat kuluttajien suita mutrulle!

Myös deflaation vallitessa on mahdollista harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. On kyettävä ylläpitämään kustannustehokkuus suhteessa kilpailijoihin. Kuluttaja ostaa jatkossakin laatua, ja työpaikkoja syntyy tuottaviin kohteisiin kysynnän myötä.

Politiikassa vaikuttaa inflaatio-sukupolvi

Deflaatiota pelätään, koska sitä ei osata. Taloudessa ja politiikassa vaikuttaa sukupolvi, joka on elänyt vain nousuhinnoittelussa. Moni asia mutkistuu, kun exceliin syötetään indeksikasvun sijaan negatiivista hintakehitystä. Inflaatio on kaikille toimijoille helpompi toimintaympäristö; se antaa asioita ilmaiseksi.

Yrityksille, niiden johdolle ja omistajille on mieluisaa, kun liiketoiminta ”kasvaa paperilla”. Palkansaajia ja ay-liikettä lämmittävät nimelliset palkankorotukset. Sijoittajat näkevät arvonnousunsa usein nimellisenä, ja verottajakin nojaa nimellisarvojen kasvun verottamiseen.

Japania pidetään malliesimerkkinä deflaation kiroista. Maassa on toki erityisesti demografiasta johtuvia kasvuongelmia, ja julkinen velka on suuri. Varsinaisena epäonnistumisena on kuitenkin vaikea pitää maata, jonka elintaso on ”kahden menetetyn vuosikymmenen” jälkeenkin yksi maailman korkeimmista, ja joka jatkuvasti suoltaa innovaatioita markkinoille. Työntekijää kohti mitattuna Japanin talouskasvu on ollut vuosina 1991 – 2012 nopeampaa kuin mallioppilaana pidetyn Saksan.

Setelipaino ei nosta tuottavuutta

Euroopan keskuspankki EKP julkisti tammikuun lopussa mittavan elvytysohjelman. Ohjelman tarkoituksena on puolustaa keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitetta ja shokkikäynnistää tahmea talouskasvu. Näyttöä määrällisen elvytyksen kyvystä nostaa reaalitalouden toimeliaisuutta on kuitenkin niukasti.

Vaikutus tulee ensisijaisesti heikentyneen valuutan myötä parantuneen kilpailukyvyn kautta. Setelipaino ei kuitenkaan nosta kansantalouden tuottavuutta, vaurastua voi vain tuottamalla enemmän kuin kuluttaa. Tilanne ei muutu, vaikka hinnat tuplataan tai värjätään vihreäksi.

Samalla elvytys tarkoittaa varallisuuden uusjakoa. Viime vuonna julkaistun euroalueen pääomamarkkinoita koskeneen tutkimuksen mukaan setelielvytys nostaa epäsuhtaisesti riskisten omaisuusluokkien nimellisarvoja, kuten kiinteistöjen ja osakkeiden hintoja. Se siis suosii erityisesti velkavivulla sijoittavia kotitalouksia, instituutioita ja valtioita. Deflaatiossa tilanne on käänteinen: se suosii tehokkuutta ja tuottavuutta kuplien sijaan.
Ei vaikuta euron ulkoiseen arvoon

EKP:n politiikalla ei myöskään välttämättä ole niitä vaikutuksia euron ulkoiseen arvoon kuin on kaavailtu. Yhdysvalloilla on nyt vähemmän tilaa kiristää rahapolitiikkaansa, kun sekä Eurooppa että Japani elävät vielä pitkään negatiivisen koron maailmassa.

Sen sijaan on aito vaara, että ilmainen raha johtaa euroalueen sisäiseen sosialismiin, jossa tuottavuutta nostavat uudistukset lykätään, markkinoiden hintasignaalit katoavat ja reaalitalouden kannustimet tuottaa lisäarvoa häviävät. Deflaatiossa olisi toisin.

Kirjoittajista Elina Lepomäki on rahoitusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä toiminut kansanedustaja (kok). Tero Luoma on Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:n sijoitusjohtaja.

1 kommentti:

  1. Oletko käynyt läpi vaikeita aikoja saada lainaa nyt huolta nomore koska Lucas Loan Lending Compania tarjoavat kaikenlaisia ​​lainaa ja tarjoamme myös turvallista laina kotiin sekä lainaa investoida yrityksesi ota meihin yhteyttä nyt: Mobile whatsapp: +1 (857)325-5437 Sähköposti: lucasloanlendingcompania@gmail.com Verkkosivusto: http://lucasloanlendingcompania.webs.com

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails