Tämän kesän kiinnostavin kaupunki omistamisen näkökulmasta on ollut ylivoimaisesti Valkeakoski. Erityisesti Aamulehden kautta olemme saaneet seurata, kuinka paperiteollisuuden murrosta läpikäyvässä kaupungissa on samanaikaisesti kehittynyt kaksi kiinnostavaa omistajatarinaa. Molemmissa tarinoissa yhteisenä nimittäjänä on pyrkimys pelastaa yritystoiminnan jatkuminen konkurssilta.
Kuitu Finland Oy
Viskoosikuituja päätuotteenaan valmistava Kuitu Finland Oy (ent. Säteri Oy) on käynyt omaa elintaisteluaan. Yhtiön tarina on jo sinänsä kiinnostava esimerkki omistajan roolista yritystoiminnassa. Lyhykäisyydessään kuvio meni niin, että aikaisemmin hyvinkin kannattava ja innovatiivinen Säteri Oy myytiin ulkomaisille omistajille, tässä tapauksessa aasialaiselle pääomasijoittajalle First Alverstone Partnersille. Uusi omistaja toimi kuten pääomasijoittaja pahimmassa tapauksessa voi toimia eli lopetti yrityksen kehittämisen, vei osaamisen ja tuotannon Kiinaan ja imi lypsävän lehmän kuiviin tyhjentämällä kaiken kassavirran itselleen. Yhden version yhtiön tarinasta voi lukea täältä.
Valkeakoskella 1940-luvulta lähtien toiminut Säterin tehdas sulkeutui 16. joulukuuta 2008, kun Kuitu Finland Oy haettiin konkurssiin. Konkurssipesälle haettiin ostajaa, joka uutena omistajana ottaisi tehtaan hoidettavakseen. Lopulta viime viikolla saimme lukea, että Neomarkka Oyj on laatinut esisopimuksen kuituliiketoiminnan tuotantolaitoksen ostamisesta. Neomarkka Oyj on Helsingin pörssissä listattu sijoitusyhtiö, jonka suurin omistaja yli 60% omistusosuudella on Reka Oy eli Renttojen sukuyhtiö. Neomarkka sijoittaa teollisuuteen, koska "siitä heillä on enemmän osaamista kuin puhtaasta arvopaperisijoittamisesta". Renttojen yrittäjätaival alkoi 1900-luvun alussa kengistä ja nahasta kenkätehtailija Edvard Rentosta. Suku laajensi 1950-luvulla kumiin ja sen jälkeen ovat tulleet kaapelit, johtosarjat, viemäriputket, sijoittaminen, talopakettien tekeminen ja nyt viskoosikuidut. Aamulehden (18.7.2010) haastatteleman Neomarkka Oyj:n toimitusjohtajan Markku E. Renton mukaan Neomarkan yksi vahvuus on ehkä siinä, että he pystyvät menemään toimialalta toiselle ja hyödyntämään muualla kertyneitä resursseja ja osaamista.
Tiedotteen mukaan Neomarkan tarkoituksena on hyödyntää Valkeakosken tehtaan jo aikaisemmin tunnetuksi tekemää korkealaatuista tuotetta, asiantuntevaa henkilöstöä ja asiakaskuntaa sekä jatkaa sellupohjaisten tekstiili- ja kangaskuitujen valmistamista Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille. Toiminnan painopiste tulisi olemaan palonsuojakuitujen valmistamisessa, joita tarvitaan sisustus- ja suojavaatemateriaaleissa sekä kulkuvälineissä. Tuotantolaitoksen uudelleen käynnistäminen luo noin 200 työpaikkaa Valkeakoskelle. Tehtaan arvioitu tuotantokyky on noin 65 000 tonnia vuodessa.
Aamulehden haastattelussa Markku E. Rentto kertoo näkevänsä Kuidussa mahdollisuuden tehdä kansainvälinen oman alansa huipputarina. Rentto uskoo, että selkeä omistajuus ja aito kiinnostus yhtiön tulevaisuuteen ja kehittämiseen ovat merkittäviä asioita. Tehtaalle tulee selkeä isäntä. Rentto uskoo johtamisessa ja omistamisessa pitkäjänteisyyteen, esimerkkiin ja huolellisuuteen. Kun omistaja tekee kovasti töitä, se tarttuu koko organisaatioon. Ahkeruus, vastuu omasta tekemisestä ja hyvin tehdystä työstä palkitseminen ovat edelleen päteviä, mutta hyvinkin tuttuja asioita työelämästä. Nämä asiat yhtiön tulevat työntekijät löytävät edestään Neomarkan kanssa. Renton mukaan omistamiseen taas kuuluu tunne siitä, että tekee merkityksellistä ja mielekästä työtä. Se koostuu vastoinkäymisistä ja onnistumisista. Uusi Kuitu-isäntö ilmoittautuu kotimaisen omistamisen puolestapuhujaksi. Suomi ei saa jäädä pelkäksi tytäryhtiötaloudeksi. Toisaalta Neomarkan omistama kaapeliyhtiö Reka toimii Venäjällä ja Ruotsissa. Tärkeää on se, missä päätökset tehdään.
Linkkejä Kuitu Finlandia käsitteleviin juttuihin:
FC Haka
Valkeakosken jalkapalloylpeys FC Haka on kokenut tällä kaudella kovia sekä kentällä että ennen kaikkea kentän ulkopuolella. Viimeisimmän Aamulehden uutisen mukaan seuran pääomstaja Seppo "Sedu" Koskinen on valmis myymään jalkapalloseuran osake-enemmistönsä pois yhdellä eurolla. Osakkeet hän myisi FC Haka ry:lle, joka jatkaisi seuran toimintaa myös tulevaisuudessa. Koskinen haluaa, että Haka jatkaa toimintaa myös tulevaisuudessa, mutta yksin hän ei siihen enää pysty. Koskinen olisi valmis muuttamaan sijoittamansa 2,1 miljoonaa euroa FC Haka Oy:n osakkeiksi ja markkinointisopimukseksi ravintoloilleen. Osakkeet hän luovuttaisi nimellishintaan. FC Hakan omistajat kokoontuivat kriisikokoukseen, jonka päätöksenä muodostettiin työryhmä pohtimaan seuran tulevaisuutta. Työryhmä antaa esityksensä jatkosta lauantaina 24.7.2010.
Linkki FC Hakan uutiseen:
Yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia
Valkeakosken kahdessa omistajatarinassa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavuuksia.
- Konkurssi: Molempia tarinoita yhdistää konkurssi. Kuitu Finland Oy haettiin konkurssiin vuonna 2008. FC Haka Oy ei ole konkurssissa, mutta tämäkin vaihtoehto on olemassa, jos työryhmä ei löydä kestävää ratkaisua tilanteeseen. Kuitu Finland Oy näyttää tällä hetkellä nousevan konkurssista henkiin, FC Hakan suunta taas on ennemminkin kohti konkurssia.
- Terve yritystoiminta: Kuitu Finland Oy:n eli Säterin tehtaan viskoosikuitu-liiketoiminta on useampien arvioiden mukaan ollut ja on kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiön tuote on hyvä ja sillä on kysyntää markkinoilla. Yhtiö oli hyvin kannattava ennen ulkomaista omistajaa ja uusi omistaja Neomarkka Oyj uskoo yhtiön kannattavuuteen myös jatkossa. FC Haka Oy:n liiketoiminta sen sijaan ei ole kannattavaa. Jalkapalloseuran pyörittäminen Suomessa ei ole bisnes. Tämän on saanut kokea jo Hjallis Harkimo ja nyt Sedu Koskinen. Jokainen joka on istunut tiistai-iltana vesisateessa katsomassa suomalaista potkupalloa ymmärtää, miksi lajilla on tässä maassa hyvin vaikea tehdä rahaa.
- Markkina: Kuitu Finland Oy:n markkina-alue on Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Yhtiö on tuotteellaan "born global", koska yksistään kotimaan markkina on sille aivan liian pieni. Pärjätäkseen yhtiön on pakko hakea kasvua kansainvälistymisestä ja kilpailla globaalilla kentällä. FC Haka Oy:n markkina-alue on Suomi. Itse asiassa sen markkina-alue rajoittuu Pirkanmaahan, tarkemmin katsoen Etelä-Pirkanmaahan ja Valkeakoskeen. Jalkapalloseura on malliesimerkki paikallisesta bisneksestä. Seuran juuret ovat paikkakunnassa ja kannattava yhteisö muodostuu pääosin paikallisista. Muutama europeli ei tee seuran toiminnasta kansainvälistä. FC Haka Oy taistelee Veikkausliigassa 13 muun seuran kanssa Suomen mestaruudesta. Urheilullinen menestys ei takaa taloudellista menestystä sen sijaan kulut korreloivat suoraan seuran kykyyn satsata pelaajiinsa. Suomessa jalkapallomarkkinassa kaikki seurat kituuttavat enemmän tai vähemmän, kilpajuoksua käydään lähinnä siitä, kenen takatasku ja talkoohenki kestää pisimpään kituuttamista.
- Kassavirta: Kuitu Finland Oy:ssa liiketoiminnan kassavirta oli positiivinen. Omistaja kuitenkin imi kaiken kassavirran itselleen kuihduttaen bisneksen konkurssiin. Näin toimii jatkuvuudesta piittaamaton ahne omistaja pahimmillaan. FC Haka Oy:ssa liiketoiminnan kassavirta on ollut negatiivinen. Tämä on tarkoittanut sitä, että seura on syönyt jatkuvasti pääomistajaltaan uutta rahaa ja on täten kuihduttanut omistajansa varallisuutta. Loputtomiin ei kenenkään takatasku kestä tällaista rahanmenoa, vaikka seuraa kuinka rakastaisi.
- Omistajan rooli: Kuitu Finland Oy:ssa omistaja oli kasvoton ja kaukainen ja sitä kiinnosti lähinnä kassavirta, ei yritystoiminnan kehittäminen. Osaaminen oli yrityksessä, ei omistajissa. Asialainen pääomasijoittaja toimi ahneena omistajana tuhoten yrityksen arvoa. Lopputuloksena oli konkurssi. Nyt yhtiöllä on kasvollinen kotimainen isäntä talossa, jota kiinnostaa yrityksen kehittäminen. Omistajalla on myös osaamista, jonka se tuo yrityksen käyttöön. Lopputulos on vielä avoin, mutta on jännä seurata, onko omistajalla tässä tapauksessa merkitystä ja kykeneekö omistaja luomaan lisäarvoa yrityksessä. FC Haka Oy:ssa Seppo Koskinen tuli yhtiön pääomistajaksi noin kaksi vuotta sitten. Hän pyrki isännän elkein kehittämään seuraa ja teki tarpeellisiksi katsomiaan uudistuksia. Kehitysideat eivät ole ainakaan toistaiseksi kantaneet ja nyt seuralla on selkä seinää vasten. Lopputulos on tässäkin tapauksessa vielä avoin, mutta on jännä seurata, löytyykö sellaista omistajaa tai omistajaryhmää, joka ottaisi seuran toiminnan omistukseensa ja pystyykö kukaan omistaja tai omistajaryhmä tässä tapauksessa tuomaan riittävää lisäarvoa seuraan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti