Jaettu omistajuus ja päämieheys

Teen päätyöni ohessa väitöskirjatutkimusta omistajuudesta. Osana tutkimusprojektiani sain tehtäväksi pohdiskella jaettua omistajuutta ja jaettua päämieheyttä. Koska tutkimustyön tarkoituksena ei mielestäni ole elää kammiossa ja koota kaikki viisaus yhteen pakettiin (väitöskirjaan) vaan käydä aktiivisesti keskustelua matkan varrella tehdyistä havainnoista, ajattelin esittää ajatuksiani ei-akateemisessa muodossa myös tässä blogissani. Uskon, että avoimuus ja ajatusten jakaminen lisäävät tietämystä ja ymmärrystä, aiheen kiinnostavuutta sekä kommenttien ja huomioiden kautta saan itse uusia näkökulmia asiaan.

Seuraavassa on pohdittu jaettua omistajuutta ja jaettua päämieheyttä muutaman havainnollistavan esimerkin avulla. Tarkoituksena on osoittaa, miten omistajuus, päämieheys ja valta esiintyvät kyseisissä esimerkeissä sekä tarkastella resurssien jakaantumista Bourdieun pääomien kolmijaon (taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma) avulla.

Case 1 ”YKSITYISYRITTÄJÄ"

Henkilö X:lla on sakset ja hän leikkaa ihmisten hiuksia korvausta vastaan. Hän on yksityisyrittäjä, hän on parturi.

Omistajuus:

Hänellä ei ole yhtiötä (tmi, ay, ky, oy, osk) ja hänen omistuksensa on henkilökohtaista. Resurssit ovat hänen henkilökohtaisia.

Päämieheys:

Hän työskentelee yksin omalle itselleen, jolloin tapauksessa ei ole päämieheyttä.

Resurssit:

Taloudellinen pääoma: sakset, tuoli, peili, mahdollisesti tila

Sosiaalinen pääoma: asiakaskunta

Kulttuurinen pääoma: parturin taito (osaaminen)

Valta:

Henkilöllä X täysi valta päättää omista asioistaan.

Case 2 ”MUODOLLINEN YKSITYISYRITTÄJÄ”

Henkilö X omistaa 100%:sti yrityksen Oy Parturi Ab:n. Hän on yrityksen ainoa työntekijä. Yritys tarjoaa hiustenleikkuupalvelua korvausta vastaan.

Omistajuus:

Henkilö X omistaa kokonaan yrityksen Oy Parturi Ab. Koska hän omistaa sen kokonaan, kyseessä ei ole jaettu omistajuus. Oy Parturi Ab on resurssien muodollinen omistaja. Resursseista sosiaalinen pääoma ja kulttuurinen pääoma ovat kuitenkin persoonasidonnaisia eli ne henkilöityvät henkilöön X eikä niitä jäisi yritykseen ilman henkilöä X. Ilman henkilöä X yritys muodostuisi vain taloudellisista resursseista. Verrattuna case 1 tapaukseen, voidaan todeta, että yritys on yksityisyrittäjyyden omistajuuden kannalta muodollisuus.

Päämieheys:

Hän työskentelee yksin kokonaan omistamalleen yritykselle, jolloin tapauksessa ei ole päämieheyttä.

Resurssit:

Taloudellinen pääoma: sakset, tuoli, peili, mahdollisesti tila

Sosiaalinen pääoma: asiakaskunta

Kulttuurinen pääoma: parturin taito (osaaminen)

Valta:

Henkilöllä X täysi valta päättää yrityksen Oy Parturi Ab asioista.

Case 3 "PÄÄMIEHEYDEN PERUSMUOTO"

Henkilö X omistaa 100%:sti yrityksen Oy Parturi Ab:n. Oy Parturi Ab:lla on yksi työntekijä, henkilö Y, joka vastaa yrityksen toiminnasta. Yritys tarjoaa hiustenleikkuupalvelua korvausta vastaan.

Omistajuus:

Henkilö X omistaa kokonaan yrityksen Oy Parturi Ab. Koska hän omistaa sen kokonaan, kyseessä ei ole jaettu omistajuus. Oy Parturi Ab on resurssien muodollinen omistaja. Resursseista sosiaalinen pääoma ja kulttuurinen pääoma eivät tässä tapauksessa ole persoonasidonnaisia eli ne eivät henkilöidy henkilöön X. Sosiaalinen pääoma kuten asiakassuhteet voivat olla joko 1) henkilön X, tai 2) henkilön Y, TAI 3) heidän molempien, omaisuutta. Kulttuurinen pääoma on henkilön Y omaisuutta, mikäli oletetaan, että henkilö X ei omaa parturitaitoja. Taloudellinen pääoma on voidaan katsoa yrityksen omaisuudeksi, johon henkilöllä X on välillinen omistusoikeus 100%:sti omistamansa yrityksen kautta.

Päämieheys:

Henkilö X on päämies ja henkilö Y hänen agentti. Henkilö Y myy henkilölle X sosiaalista ja kulttuurista pääomaansa korvausta vastaan (palkka). Henkilö X voi halutessaan vaihtaa henkilön Y toiseen henkilöön tarvitsemiensa pääomatarpeiden mukaan. Verrattuna case 2 tapaukseen, voidaan todeta, että muodollinen omistajuus mahdollistaa päämies-agentti-suhteen syntymisen.

Resurssit:

Taloudellinen pääoma: sakset, tuoli, peili, mahdollisesti tila. Yritys Oy Parturi Ab:n omaisuutta.

Sosiaalinen pääoma: asiakaskunta. Henkilön X tai Y tai molempien omaisuutta.

Kulttuurinen pääoma: parturin taito (osaaminen). Henkilön Y omaisuutta.

Valta:

Henkilöllä X täysi valta päättää yrityksen Oy Parturi Ab asioista. Hän voi valtuuttaa henkilön Y käyttämään valtaa puolestaan, mutta lopullinen päätösvalta on puhtaasti henkilö X:llä.

Case 4 "JAETUN OMISTAJUUDEN PERUSMUOTO"

Henkilö X ja henkilö Y omistavat yhdessä (50% ja 50%) Oy Parturi Ab:n. He molemmat työskentelevät yrityksessä. Yritys tarjoaa hiustenleikkuupalvelua korvausta vastaan.

Omistajuus:

Henkilö X ja Y omistavat yrityksen Oy Parturi Ab puoliksi. Kyseessä on jaettu omistajuus. Oy Parturi Ab on resurssien muodollinen omistaja. Resursseista sosiaalinen pääoma ja kulttuurinen pääoma voivat olla joko 1) henkilön X tai 2) henkilön Y, tai 3) heidän molempien omaisuutta. Yhtiön taloudellinen pääoma on kokonaisuus ja se jakautuu omistajien omistussuhteessa eli tässä tapauksessa 50/50. Taloudellisen pääoman käsitteleminen kokonaisuutena tarkoittaa sitä, että henkilö X ei voi katsoa tiettyä tuolia itselleen kuuluvaksi ja toista tuolia henkilölle Y kuuluvaksi vaan molemmilla on oikeus omistusosuuttaan vastaavaan osuuteen kokonaisuuden arvosta.

Molempien henkilöiden 50% omistus Oy Parturi Ab:sta oikeuttaa heidät omistusosuuttaan vastaavaan määrään yrityksen tuotosta ja varallisuudesta. Jotta yhteisomistuksessa kumpikaan osapuoli ei hyötyisi toisen kustannuksella, tarkoittaisi tämä sitä, että molempien henkilöiden yritykseen tuomien pääomien arvot tulisi olla yhtä suuret. Taloudellisen pääoman osalta tämä tarkoittaisi sitä, että molemmat sijoittavat alkuvaiheessa yritykseen yhtä suuren summan, jolla hankitaan tarvittavat taloudelliset resurssit (tuolit, sakset jne). Sosiaalisen pääoman osalta tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että molempien osuus asiakaskunnasta ja sen muodostumisesta olisi yhtä suuri ja kulttuurisen pääoman osalta sitä, että molemmilla henkilöillä olisi parturin ammattitaito ja molempien työ tuottaisi saman tuloksen (esim. työmäärä, tehokkuus, työtehtävät jne).

Tasapainotettavaa tulee siinä tapauksessa, että henkilöiden yritykseen tuomat pääomat eroavat merkittävästi toisistaan. Miten tasapainotetaan tilanne, jossa henkilö X sijoittaa 80% taloudellisesta pääomasta, hänen osuutensa sosiaalisesta pääomasta (esim. asiakaskunnasta) on 30% ja hän työskentelee vain kolmena päivänä viikossa vastaten 25% kultturisesta pääomasta. Henkilön Y vastaavat luvut tässä tapauksessa ovat 20% taloudellisesta, 70% sosiaalisesta ja 75% kulttuurisesta pääomasta. Ratkaisun löytäminen pääomien väliseen tasapainotusongelmaan edellyttää eri pääoman muotojen saattamista yhteismitalliseksi numeeriseen muotoon. Yksinkertaisin ratkaisu lienee muuttaa eri pääomat taloudelliseksi pääomaksi ja käyttää mittarina rahaa.

Oletetaan, että yhtiö tekee tilikaudella 10 000e voittoa. Tulisiko voitto jakaa suhteessa 50/50 vai jossain muussa suhteessa? Voidaan todeta, että yrityksestä voi jakaa omistajille vain taloudellista pääomaa. Yritys ei voi jakaa omistajilleen sosiaalista tai kultturista pääomaa. Tämä johtaa siihen, että yrityksessä on pystyttävä määrittämään taloudelliset arvot eri pääomien muodoille, jotta eri pääomien tuotto voidaan jakaa oikeudenmukaisesti pääomien omistajille. Esimerkkitapauksessa se tarkoittaisi sitä, että Oy Parturi Ab:n omistajat sopivat keskenään esimerkiksi sidotun pääoman tuotosta, työtunnin hinnasta sekä asiakkuuksien jakautumisesta.

Päämieheys:

Sekä henkilö X että henkilö Y ovat omistajia ja työskentelevät itse yrityksessä. Tällöin kyseessä ei ole päämieheyttä eli päämies-agentti-suhdetta.

Resurssit:

Taloudellinen pääoma: sakset, tuoli, peili, mahdollisesti tila. Yritys Oy Parturi Ab:n omaisuutta. Osakkailla välillinen oikeus omistusoikeuttaan vastaavaan osaan taloudellisesta pääomasta.

Sosiaalinen pääoma: asiakaskunta. Henkilön X tai Y tai molempien omaisuutta, joka on tuotu yrityksen Oy Parturi Ab käyttöön.

Kulttuurinen pääoma: parturin taito (osaaminen). Henkilön X tai Y tai molempien omaisuutta, joka on tuotu yrityksen Oy Parturi Ab käyttöön.

Valta:

Sekä henkilöllä X että henkilöllä Y on 50% Oy Parturi Ab:n äänivallasta. Erimielisyystilanteessa nämä äänivallat kumoavat toisensa ja syntyy pattitilanne. Voidaan todeta, että tasapuolisessa yhteisomistajuudessa, kummallakaan osapuolella ei ole omistajavaltaa, koska valta syntyy suhteesta vastapuolen vastaavaan valtaan. Tässä tapauksessa erotus on nolla.

Case 5 "JAETTU OMISTAJUUS JA JAETTU PÄÄMIEHEYS"

Henkilö X ja henkilö Y omistavat yhdessä (50% ja 50%) Oy Parturi Ab:n. Heistä kumpikaan ei työskentele yrityksessä vaan henkilö Z vastaa yrityksen toiminnasta. Yritys tarjoaa hiustenleikkuupalvelua korvausta vastaan.

Omistajuus:

Henkilö X ja Y omistavat yrityksen Oy Parturi Ab puoliksi. Kyseessä on jaettu omistajuus. Oy Parturi Ab on resurssien muodollinen omistaja. Resursseista sosiaalinen pääoma ja kulttuurinen pääoma voivat olla joko 1) henkilön X tai 2) henkilön Y, tai 3) henkilön Z tai 4) heidän kaikkien tai heidän yhdistelmien omaisuutta. Yhtiön taloudellinen pääoma on kokonaisuus ja se jakautuu omistajien omistussuhteessa eli tässä tapauksessa 50/50.

Molempien henkilöiden 50% omistus Oy Parturi Ab:sta oikeuttaa heidät omistusosuuttaan vastaavaan määrään yrityksen tuotosta ja varallisuudesta. Jos henkilöt X ja Y eivät osallistu yrityksen operatiiviseen toimintaan, voidaan heitä kutsua pääomasijoittajiksi. Omistajat X ja Y antavat taloudellisen pääoman yrityksen käyttöön (tase), jota hyödyntämällä henkilö Z tuottaa omistajille maksimaalisen tuoton (tuloslaskelma). Mikäli henkilöillä X tai Y on osuutta yhtiön sosiaaliseen tai kulttuuriseen pääomaan, on omistajien sovittava keskenään tästä pääomasta sen omistajalle maksettava korvaus.

Päämieheys:

Sekä henkilö X että henkilö Y ovat omistajia, mutta eivät työskentele yrityksessä. Henkilö Z vastaa yrityksen toiminnasta. Tällöin henkilöt X ja Y ovat päämiehiä ja henkilö Z agentti. Kyseessä on jaettu päämieheys.

Resurssit:

Taloudellinen pääoma: sakset, tuoli, peili, mahdollisesti tila. Yritys Oy Parturi Ab:n omaisuutta. Osakkailla välillinen oikeus omistusoikeuttaan vastaavaan osaan taloudellisesta pääomasta.

Sosiaalinen pääoma: asiakaskunta. Henkilön X tai Y tai Z tai heidän yhdistelmän omaisuutta, joka on tuotu yrityksen Oy Parturi Ab käyttöön. Lähtökohtaisesti Z:n.

Kulttuurinen pääoma: parturin taito (osaaminen). Henkilön X tai Y tai Z tai heidän yhdistelmän omaisuutta, joka on tuotu yrityksen Oy Parturi Ab käyttöön. Lähtökohtaisesti Z:n.

Valta:

Sekä henkilöllä X että henkilöllä Y on 50% Oy Parturi Ab:n äänivallasta. Erimielisyystilanteessa nämä äänivallat kumoavat toisensa ja syntyy pattitilanne. Jaetussa päämieheydessä sekä henkilö X että henkilö Y ovat lähtökohtaisesti henkilön Z esimiehiä ja molemmat heistä voi käyttää määräysvaltaa suhteessa Z:aan, ellei toisin ole sovittu.

Yhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous. Yhtiökokouksessa omistajat valitsevat yhtiölle hallituksen, joka vastaa toimitusjohtajan nimittämisestä, valvonnasta ja erottamisesta. Oletetaan, että henkilö X (50%) ja Y (50%) päättävät yhtiökokouksessa, että he muodostavat yhdessä yhtiön hallituksen. Kumpi on hallituksen puheenjohtaja? Yksimielisyyden puuttuessa ollaan pattitilanteessa. Henkilö X käskee agentin Z tilaamaan Wella-shampoota ja henkilö Y Lorealia. Kumpaa agentti Z tottelee?

Kuten edellä todettu, tasapuolisessa yhteisomistajuudessa, kummallakaan osapuolella ei ole omistajavaltaa, koska valta syntyy suhteesta vastapuolen vastaavaan valtaan. Tämä vaikuttaa läpi koko yrityksen johtamisketjun aina yhtiökokouksesta hallitukseen sekä operatiiviseen toimintaan.

Case 6 "JAETTU OMISTAJUUS - KOLMEN KIMPPA"

Henkilöt X, Y ja Z omistavat yhdessä (jokainen 1/3) Oy IT Ab:n. He kaikki työskentelevät yrityksessä siten, että X on koodaaja, Y on myyjä ja Z on asiakastuki. Yhtiö tarjoaa softaratkaisuja pk-yrityksille.

Omistajuus:

Henkilöt X, Y ja Z omistavat yrityksen Oy IT Ab kolmistaan tasaosuuksin. Kyseessä on jaettu omistajuus. Oy IT Ab on resurssien muodollinen omistaja. Resursseista sosiaalinen pääoma ja kulttuurinen pääoma voivat olla joko 1) henkilön X tai 2) henkilön Y, tai 3) henkilön Z tai 4) heidän kaikkien tai heidän yhdistelmien omaisuutta. Yhtiön taloudellinen pääoma on kokonaisuus ja se jakautuu omistajien omistussuhteessa eli tässä tapauksessa 1/3.

Kunkin kolmen henkilön 1/3 omistus Oy IT Ab:sta oikeuttaa heidät omistusosuuttaan vastaavaan määrään yrityksen tuotosta ja varallisuudesta. Kuten kahden omistajan tapauksessa, myös kolmen omistajan tapauksessa on löydettävä mittari ja tasapaino eri pääomien välille ja niistä maksettavista korvauksista.

Oletetaan, että henkilöt sijoittavat alussa kukin 3000 euroa taloudellista pääomaa, sosiaalinen pääoma heillä on yhteinen ja kulttuurinen pääoma sovitaan siten, että kukin antaa yhtiölle kaikkensa, jokaisella maksetaan nimellinen palkka 1500e/kk ja muutoin pyritään kerryttämään yhtiöön tuottoa.

Omistusosuuden luovutus on myös aihe, josta tulisi sopia. Yhtiökumppanit voivat sopia, että yhden omistajan luopuessa muilla tai yhtiöllä on etuosto-oikeus tiettyyn sovittuun hintaan. Tällä estetään osuuden myyminen ulkopuoliselle.

Päämieheys:

Henkilöt X, Y ja Z ovat omistajia tasasuhteessa, he kaikki työskentelevät yrityksessä ja vastaavat yhdessä sen toiminnasta. Lähtökohtaisesti tapauksessa ei ole päämieheyttä.

Resurssit:

Taloudellinen pääoma: koneet, mahdollisesti tila. Yritys Oy IT Ab:n omaisuutta. Osakkailla välillinen oikeus omistusoikeuttaan vastaavaan osaan taloudellisesta pääomasta.

Sosiaalinen pääoma: asiakaskunta ja sidoryhmät (verkostot). Henkilön X tai Y tai Z tai heidän yhdistelmän omaisuutta, joka on tuotu yrityksen Oy IT Ab käyttöön.

Kulttuurinen pääoma: jakautunut eli X omistaa koodaamisen taidon, Y omistaa myymisen taidon ja Z omistaa taidon auttaa asiakkaita.

Valta:

Jokaisella henkilöllä on 1/3 osuus Oy IT Ab:n äänivallasta. Yhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous. Yhtiökokouksessa omistajat valitsevat yhtiölle hallituksen, joka vastaa toimitusjohtajan nimittämisestä, valvonnasta ja erottamisesta. Hyvänä aikana asiat sujuvat yhteisymmärryksessä ilman ongelmia, mutta erimielisyyksien ilmaantuessa tilanne johtaa kaksi vastaan yksi-valtapeliin.

Oletetaan, että henkilö X (1/3) ja Y (1/3) päättävät yhtiökokouksessa, että he muodostavat yhdessä yhtiön hallituksen ja Z jätetään ulkopuolelle. Hallituksessa he päättävät, että henkilön Z asiakastyöstä saama korvaus on liian korkea ja hän on muutenkin laiska kaveri, joten sitä pienennetään 500e/kk. Mitä henkilö Z voi tässä tilanteessa tehdä? Voidaan todeta, että lähtökohtaisesti kaksi vastaan yksi tilanteessa, vähemmistö on heikoilla.

Toiseksi voidaan olettaa tapaus, että kilpailija Oy Software Ab on havainnut henkilön X huippukoodariksi ja haluaa ostaa hänet ulos yrityksestä 6000e/kk työtarjouksella. Henkilön X koodaamisen taito on kriittinen Oy IT Ab:lle. Mitä henkilöt Y ja Z voivat tehdä? Esimerkin pohjalta voidaan todeta että, on myös tapauksia, joissa vähemmistöllä on tosiasiallinen valta yrityksessä.

Case 7 "JAETTU OMISTAJUUS JA JAETTU PÄÄMIEHEYS - USEAMPI MOLEMPIA"

Yhtiöllä Oy IT Ab on X omistajaa (X=mikä tahansa luku neljästä ylöspäin). Osa omistajista työskentelee yrityksessä ja osa ei. Yhtiöllä on ulkopuolinen toimitusjohtaja, joka vastaa yhtiön operatiivisesta toiminnasta. Yhtiö tarjoaa softaratkaisuja kuluttajille ja pk-yrityksille.

Omistajuus:

Yhtiön Oy IT Ab omistus on jakaantunut X:lle omistajalle siten, että omistajien omistusosuudet ovat erisuuruisia. Kyseessä on jaettu omistajuus.

Oy IT Ab on resurssien muodollinen omistaja. Resursseista sosiaalinen pääoma ja kulttuurinen pääoma ovat hajautuneet usealle henkilölle ja taloudellinen pääoma jakautuu omistajien omistusosuuksien mukaan. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus omistusosuuttaan vastaavaan määrään yrityksen tuotosta ja varallisuudesta.

Omistusosuus on vapaasti luovutettavissa ilman etuosto-oikeuksia kolmannelle osapuolelle.

Päämieheys:

Yhtiön omistajat eli X kappaletta ovat päämiehiä ja toimitusjohtaja on agentti. Kyseessä on jaettu päämieheys. Yhtiössä voi myös olla ei-omistavia tahoja hallituksessa (hallituksen ulkopuoliset jäsenet), jolloin he ovat päämiessuhteessa toimitusjohtajaan nähden, vaikka eivät yhtiötä omista. Toisaalta hallituksen ulkopuoliset jäsenet ovat agenttisuhteessa omistajiin nähden, koska he ovat omistajien edustajia hallituksessa. Voidaan todeta, että omistaja on aina päämies, mutta päämies ei aina ole omistaja.

Resurssit:

Taloudellinen pääoma: koneet, mahdollisesti tila. Yritys Oy IT Ab:n omaisuutta. Osakkailla välillinen oikeus omistusoikeuttaan vastaavaan osaan taloudellisesta pääomasta.

Sosiaalinen pääoma: asiakaskunta ja sidosryhmät (verkostot). Jakautunut laajasti useammalle henkilölle, joten yksittäisen henkilön omaisuutena merkitys vähäinen.

Kulttuurinen pääoma: jakautunut laajasti usealle henkilölle, joten yksittäisen henkilön omaisuutena merkitys vähäinen.

Valta:

Yhtiössä yksi osake vastaa yhtä ääntä. Tällöin kullakin omistajalla on omistusosuuttaan vastaava osuus Oy IT Ab:n äänivallasta. Yhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous. Yhtiökokouksessa omistajat valitsevat yhtiölle hallituksen, joka vastaa toimitusjohtajan nimittämisestä, valvonnasta ja erottamisesta.

Lähdetään liikkeelle tilanteessa, jossa X=4 eli yhtiöllä on neljä omistajaa. Oletetaan, että nämä jakaantuvat tasaisesti, jolloin kukin omistaa 25% osakkeista ja äänivallasta. Yhtiökokouksessa päätösvaihtoehdot ovat 4-0, 3-1 tai 2-2. Tilanteen mennessä 2-2 ollaan vastaavanlaisessa pattitilanteessa kuin kahden tasavertaisen omistajan tapauksessa. Samaan ongelmaan törmätään aina, kun omistajien määrä on parillinen ja omistukset jakautuvat tasasuhteessa. Voidaan siis todeta, että mikäli omistajien lukumäärä on parillinen ja omistukset jakautuvat tasasuhteessa, omistajien määrän kasvaessa päätösvaihtoehtojen määrä kasvaa, mutta aina on olemassa mahdollisuus tasatilanteesta. Tasatilanteen varalta tarvitaan siis ennalta sovittu ratkaisutapa, esimerkiksi arvonta.

Kun X=5 tai suurempi kuin viisi ja kun omistusosuudet eivät jakaudu tasaisesti, yhtiössä valtaa käyttää se taho, joka saa puolelleen enemmistön äänivallasta. Yhtiössä valtaa käyttävän ei tarvitse itse omistaa äänivallan enemmistöä vaan riittää, että hänellä on tarvittaessa yhtiökokouksessa enemmistö äänivallasta puolellaan. Tämä johtaa siihen, että yhtiössä voi olla kaksikerroksinen päämies-agenttisuhde, jossa ensimmäisessä kerroksessa omistajavaltaa käyttävä taho (esim. hallitus) toimii enemmistön muodostavan omistajaryhmittymien agenttina ja toisessa kerroksessa toimitusjohtaja toimii hallituksen agenttina.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Ylläolevien esimerkkien pohjalta voimme vetää seuraavat johtopäätökset:

• Yritys on yksityisyrittäjyyden omistajuuden kannalta muodollisuus.
• Muodollinen omistajuus mahdollistaa päämies-agentti-suhteen syntymisen.
• Ratkaisun löytäminen pääomien väliseen tasapainotusongelmaan edellyttää eri pääoman muotojen saattamista yhteismitalliseksi numeeriseen muotoon. Yksinkertaisin ratkaisu lienee muuttaa eri pääomat taloudelliseksi pääomaksi ja käyttää mittarina rahaa.
• Yrityksestä voi jakaa omistajille vain taloudellista pääomaa. Yritys ei voi jakaa omistajilleen sosiaalista tai kultturista pääomaa. Tämä johtaa siihen, että yrityksessä on pystyttävä määrittämään taloudelliset arvot eri pääomien muodoille, jotta eri pääomien tuotto voidaan jakaa oikeudenmukaisesti pääomien omistajille.
• Tasapuolisessa yhteisomistajuudessa, kummallakaan osapuolella ei ole omistajavaltaa, koska valta syntyy suhteesta vastapuolen vastaavaan valtaan. Tämä vaikuttaa läpi koko yrityksen johtamisketjun aina yhtiökokouksesta hallitukseen sekä operatiiviseen toimintaan.
• Kolmen omistajan tilanteessa hyvänä aikana asiat sujuvat yhteisymmärryksessä ilman ongelmia, mutta erimielisyyksien ilmaantuessa tilanne johtaa kaksi vastaan yksi-valtapeliin. Lähtökohtaisesti kaksi vastaan yksi tilanteessa, vähemmistö on heikoilla, mutta on myös tapauksia, joissa vähemmistöllä on tosiasiallinen valta yrityksessä.
• Omistaja on aina päämies, mutta päämies ei aina ole omistaja.
• Mikäli omistajien lukumäärä on parillinen ja omistukset jakautuvat tasasuhteessa, omistajien määrän kasvaessa päätösvaihtoehtojen määrä kasvaa, mutta aina on olemassa mahdollisuus tasatilanteesta. Tasatilanteen varalta tarvitaan siis ennalta sovittu ratkaisutapa, esimerkiksi arvonta.
• Kun X=5 tai suurempi kuin viisi ja kun omistusosuudet eivät jakaudu tasaisesti, yhtiössä valtaa käyttää se taho, joka saa puolelleen enemmistön äänivallasta. Yhtiössä valtaa käyttävän ei tarvitse itse omistaa äänivallan enemmistöä vaan riittää, että hänellä on tarvittaessa yhtiökokouksessa enemmistö äänivallasta puolellaan. Tämä johtaa siihen, että yhtiössä voi olla kaksikerroksinen päämies-agenttisuhde, jossa ensimmäisessä kerroksessa omistajavaltaa käyttävä taho (esim. hallitus) toimii enemmistön muodostavan omistajaryhmittymien agenttina ja toisessa kerroksessa toimitusjohtaja toimii hallituksen agenttina.
• Omistajavaltaa käyttävä taho voi toimia samanaikaisesti sekä päämiehenä yhtiön toimivalle johdolle että agenttina muihin omistajiin nähden.
• Omistajien lukumäärällä on merkitystä omistajavallan käyttöön yrityksessä. Omistajuuden jakautuminen tasapuolisesti vähentää omistajavallan käyttöä ja kasvattaa toimivan johdon vapautta.
• Muodollisen omistajuuden ja omistajavallan käytön eriyttäminen mahdollistaa yhtiön omistajaosaamisen laajentamisen esimerkiksi ulkopuolisilla hallituksen jäsenillä tai omistajavallan käyttöön erikoistuneilla tahoilla kuten hallinnointiyhtiöllä, kanssayrittäjällä tai osaamissijoittajalla. Näiden asema on toimia omistajien agentteina.