sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Rahapeli - pelipöydässä Kai Mäkelä

Kai Mäkelä on yrittäjä, sijoittaja, yrittäjäsijoittaja, aktiivinen sijoittaja, omistaja, self-made miljonääri, nurkanvaltaaja, markkinatalouden apostoli ja työnarkomaani. Muun muassa näillä termeillä Kari Uoti kuvaa Kai Mäkelää teoksessa Rahapeli - pelipöydässä Kai Mäkelä.

Kai Mäkelän tietävät nimeltä lähes kaikki suomalaista sijoitusalaa seuraavat ja suurimmalla osalla on myös hänestä mielipide - puolesta tai vastaan. Silti Kai Mäkelä ja hänen toimintansa on uskoakseni jäänyt monelle vieraaksi. Tässä suhteessa Kari Uotin kirjoittama elämänkerta on omiaan tuomaan yhden näkemyksen risririitaiseen persoonaan. Kai Mäkelän osuus teoksessa rajoittuu esipuheeseen, jossa hän kiteyttää toimintafilosofiansa seuraavasti:

"Yrittäminen ei ole rahanhimoa vaan elämäntapa, jonka onnistuminen mitataan sekä rahalla että yritystoiminnan vaikutuksilla ihmisten elämään. Raha on yksinkertainen mittari, tyytyväiset ihmiset työssään on mittareista tärkein."

Mäkelän persoonasta

Uotin mukaan Mäkelän elämän keskipiste on työ ja siinä onnistuminen. Mäkelä hemmottelee itseään tekemällä käsittämättömän paljon töitä. Alun perin Mäkelä on yrittäjä, joka myi 80-luvulla yrityksensä Pakastetalo Oy:n ja sai siitä alkupääoman yrityskauppauralleen. Yrittäjyys ja hands-on asenne kuvaavatkin hyvin Mäkelän suhtautumista sijoituskohteisiinsa.

Toinen kirjan pohjalta havaittava piirre on se, että Mäkelällä on kapea luottohenkilöiden piiri, jonka kanssa sijoituscaseja hoidetaan. Uotin mukaan Mäkelällä on kaikissa hankkeissaan aina vastuuhenkilö, toimitusjohtaja, joka vastaa kustakin sijoituksesta tai projektista. Mäkelän oma rooli on olla vastuuhenkilön tukena, joskus näkyvästi joskus taustalla. Yhdessä asiassa Mäkelä on kuitenkin johdonmukaisen tiukka: yhtiöiden piti tulla toimeen omillaan ja kaikki ylimääräinen puristettiin yhtiöistä omistajille. Omistajat päättivät, mitä rahoillaan tekisivät, ei yhtiöiden toimiva johto.

Kolmas havaittava piirre on kyky kulkea vastavirtaan ja ottaa henkilökohtaista riskiä. Tämä korostuu lähes kaikissa Mäkelän sijoituksissa, mutta erityisesti Saunalahdessa. Uotin mukaan: "Saunalahdessa kun kaikki muut olivat myymässä, ryhtyi Mäkelä ostamaan. Kun yhtiö ilmoitti hakevansa itsensä saneeraukseen, Mäkelä painoi ostokaasua. Hän otti riskin saneerauksen epäonnistumisesta ja sai osakkeet halvalla, jälkikäteen arvioituna lähes ilmaiseksi. Osakesijoittamisessa tili tehdään ostovaiheessa. Mäkelän tapauksessa tilin päälle pursotettiin kermavaahtoa vielä myyntihetkellä."

Mäkelän sijoitusfilosofiasta

Sijoittamisen kultainen sääntö suuri riski, suuri tuotto-odotus, pieni riski, pieni tuotto-odotus on Mäkelän mukaan rikottavissa. Tämä on mahdollista ottamalla itse vastuu liiketoiminnasta ja tekemällä siitä hyvä. Kyse on liikemiestaidosta, joka on eri asia kuin sijoittajaosaaminen. Buffetin kuuluisa kiteytys kuuluu: "I'm a better investor because I'm a business man and I'm a better business man because I'm an investor". Mäkelän mukaan liikemies on monesti myös hyvä sijoittaja, mutta hyvä sijoittaja on harvoin hyvä, kädet savessa puurtava liikemies. Tästä aiheesta Mäkelä kirjoitti myös pro gradunsa 1995, joka löytyy enteellisesti ostikolla "Yrityskaupan toteuttaminen pienellä riskillä ja suurella tuotto-odotuksella".

Uoti esittelee Mäkelän sijoitusteesit yksinkertaisesti ja kattavasti:

"Osta halvalla ja myy kalliilla, ei se sen kummallisempaa ole. Omistamisen alun ja lopun välisenä aikana kehitä yhtiön liiketoimintaa: pidä kulut säälimättömästi kurissa ja nosta myytävän tuotteen ja /tai palvelun hintaa aina asiakkaan kipurajaan asti. Rauhoita turha kilpailu liittoutumalla keskeisten toimijoiden kanssa. Älä käytä velkarahoitusta, vaan investoi ainoastaan omalla rahalla. Palauta omistajille ylimääräiset rahat, joita investointeihin ei tarvita. He voivat tehdä niillä mitä haluavat - lisätä omistustaan yhtiössä tai investoida muualle. Yhtiön taseen tulee pysyä tiukkana sekä hyvinä että huonoina aikoina."

Mäkelä metsästää hyvää liiketoimintaa, jota toimiva johto on hoitanut huonosti. Hän on valmis ottamaan johdon omaan haltuunsa ja istuttamaan johtoon oman miehensä. Mäkelä haluaa olla itse ohjaamassa toimintaa, kun hän sijoittaa yhtiöön rahojaan. Mäkelän ajattelumalli vastaa turn-around artist-ideaa. Mäkelä myy hyvät ja huonot yrityksensä ja muut omaisuuseränsä, jos ostaja on valmis maksamaan tarpeeksi. Mikään ei ole Mäkelälle niin pyhää, että siitä ei rahalla voisi luopua.

Taistelu omistajien oikeuksien puolesta

Uotin kuvauksen mukaan: "Suomi oli pankkikeskeinen maa. Pääomat makasivat pankeissa, jotka järjestelivät yritysten omistuksia omien intressiensä mukaan. Omistajat eivät määrätyillä toimialoilla päättäneet mistään, päätösvalta oli yhtiöiden toimivilla johdoilla, joiden omassa intresseissä asioita pitkälle hoidettiin. Lopullinen päätösvalta oli suurimpien liikepankkien johdolla."

Omistajavalta oli lukittu turvatoimenpiteillä pienen intressipiirin haltuun ja myrkkypillereiden käyttö osakkeenomistajan oikeuksien rajoituksena oli tyypillistä. Yleisiä myrkkypillereitä, joilla pönkitettiin valtaapitävän omistajajoukon asemaa olivat mm:

1) Lunastuslauseke, jonka avulla yhtiön hallitus kykeni estämään sellaisten uusien osakkeiden rekisteröimisen yhtiön osakas- ja osakerekisteriin, joita hallitus ei sinne halunnut.

2) Äänestysrajoituspykälä: yksi osakkeenomistaja sai käyttää ainostaan rajoitettua määrää (esim 5 %) yhtiöiden osakkeiden tuottamasta äänivallasta riippumatta siitä, kuinka paljon hänellä oli osakkeita. Tällä pyrittiin varmistamaan, että määräysvalta ei päädy yksiin tai harvoihin käsiin.

3) Suostumuslauseke: Hallituksella oli oikeus päättää rekisteröidäänkö osake yhtiön osakasluetteloon vai ei. Mikäli osaketta ei ole rekisteröity yhtiön osakasluetteloon, ei sillä voinut äänestää. Suostumuslausekkeella uudelta omistajalta oli mahdollisuus viedä äänioikeus, vaikka varallisuusoikeudet tälle jäivätkin. Osakas sai osinkonsa, mutta joutui äänivaltapaitsioon. Miljoonien markkojen sijoittajasta tuli enemmänkin lainanantaja suurella riskillä kuin osakkeenomistaja. Osakesijoittamisen ja omistamisen oleellisia elementtejä ovat ääni- ja varallisuusoikeudet yhdessä.

Mäkelän teesin mukaan "korkein päätösvalta yhtiössä kuuluu sen osakkeenomistajille eikä yhtiön toimivalle johdolle, jonka tehtävänä on toimia yrityksen ja sitä kautta omistajien etujen mukaisesti, ei omia etujaan ajaen." Hän otti vahvan näkemyksen pankkikeskeistä ja suojattua omistajuutta vastaan ja näki, että osakkeen arvo ei voi kehittyä vapaasti, jos osakkeeseen liittyvät luonnolliset oikeudet on kahlittu keinotekoisesti. Tämän rohkean näkemyksen perusteella Uoti tituleeraa Mäkelää kirjassaan puhtaan markkinatalouden apostoliksi.

Puhtaan markkinatalouden apostoli vs vihamielinen nurkkaaja

Mäkelän liikeidea oli yksinkertainen: osta osakkeita yhtiöissä, joiden yhtiöjärjestykset estävät käyttämästä yhtiön osakkeiden tuottamia kaikkia oikeuksia vapaasti omistajan haluamalla tavalla, vapauta yhtiön osake tällaisista keinotekoisista rajoitteista ja realisoi osakkeiden arvonnousu kun rajoitteista on päästy eroon ja kun yhtiön osake on saanut alleen happea, jonka rajoitukset ovat siltä vieneet.

Yksinkertaiselta kuulostavan liikeidean toteuttaminen johti kuitenkin ankariin ja katkeriin vastaiskuihin ja valtataisteluihin. Kirjassa on erinomaisia tarinoita näistä vauhdikkaista valtataisteluista, joita Mäkelä yhdessä Taisto Tuunasen ja muiden luottomiestensä kanssa kävi eri yhtiöiden vallitsevaa valtaryhmittymää ja johtoa vastaan. Peli oli kovaa ja yhtiöt yrittivät puolustautua kaikin keinoin epämielyttävää uutta omistajaa eli "nurkkaajaa" vastaan.

Vaasa Oy:ssa mm. yhtiökokoukset pidettiin mahdollisimman hankalaan aikaan esim. juhannuksena, lehti valjastettiin julkiseen lokakampanjaan ja puukkokin uhkasi heilua, jos valta vaihtuisi. Lännen Tehtaissa yhtiön määräysvalta siirrettiin yhtiön johdon perustamalle säätiölle suunntatulla osakeannilla ja suurin yksittäinen omistaja jätettiin nuolemaan näppejään. Sammossa oli yhtiöjärjestyksessä sidottu osakkeen äänivalta maksettuihin vakuutusmaksuihin, mikä tarkoitti, että yhtiökokoustilanteessa piti jokaisen osakkaan osalta olla tieto sekä osakkeiden omistuksesta että maksetuista vakuutusmaksuista, jotta kunkin äänivalta oli mahdollista selvittää. Tämä toimintatapa osoittautui lain vastaiseksi, mutta sekään ei estänyt yhtiön johtoa taistelemasta valta-asemansa puolesta Tuunasta ja Mäkelää vastaan. Nämä kertomukset taistelutantereelta ovat kirjan ehdoton suola.

Oma arvio

Kari Uotin kirja Kai Mäkelästä on arvokas historiikki yhdestä suomalaisen pörssimaailman merkkihenkilöstä. Herttaässä-yhtiön kautta nykyisin toimiva Kai Mäkelä ei jätä ketään kylmäksi ja hänen mainettaan on varmasti enemmän loattu kuin kehuttu suomalaisessa mediassa. Siksi toisenlaisen tarinan eli Mäkelän hyvin tunteman henkilön kirjoittama kuvaus asioiden kulusta ja taustatekijöistä positiivisessa sävyssä on erittäin tervetullut osa kokonaiskuvan muodostamiseksi. Suomessa mielipiteet Kai Mäkelästä jakautuvat voimakkaasti puolesta ja vastaan. Kirjan lukeminen auttaa ymmärtämään, että kuten kenenkään henkilön kohdalla, ei myöskään Mäkelän kohdalla asia ole näin mustavalkoinen. Mies, joka on laittanut itsensä likoon, ottanut riskiä ja taistellut voimakkaasti uskomuksensa puolesta on varmasti tehnyt myös virhearviointeja, mutta pääsääntöisesti Mäkelä on ollut periaatteellinen vapaan markkinatalouden ja omistajuuden puolustaja, Suomen markkinatalouden Don Quijote, jonka rohkeutta, näkemystä ja osaamista arvostan. Uotin kirja Mäkelästä on viihdyttävää luettavaa Suomen kasinotalouden hurjista vuosista ja tarinat todellakin tempaavat lukijan mukaansa. Suosittelen.

Poimintoja

Oman erityisosaamisensa hahmottaminen ja siinä pysyttäytyminen on yksi keskeinen elementti menestyvän liiketoiminnan taustalla.

"Pörssiosakkeiden omistamiseen ei liity velvollisuutta perehtyä yhtiötä korkeviin erityismääräyksiin. Jos on rahaa, voi ostaa osakkeita. Jos tarvitsee tietoa lainsäädännöstä, voi kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Nämä kaksi asiaa eivät ole kuolemanyhteydessä toisiinsa."

"We want to establish one thing, and that is stockholders own companies, and management are employees". - T. Boone Pickens, Yhdysvaltalainen yrityskauppias

Viljelijäomistajien omistaman Raision oikea muoto olisi osuuskunta, ei missään nimessä pörssiyhtiö.

"Keskinäisiä vakuutusyhtiöitä ei omista oikein kukaan, joten se on mitä suurimmassa määrin toimivan johdon oma."

Hallintoneuvosto on yhtiön toimivan johdon kannalta elegantti tapa antaa omistajille paikka yhtiön hallinnossa, millä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä käytännössä.

"Pankkitoiminta on luottamukseen ja hyvään palveluun perustuvaa liiketoimintaa."

Oma riski ja oma tekeminen ovat hyvä tae rahan säilymiseen ja karttumiseen omassa kassassa.

"Parempi omistaa isommasta arvokkaasta yhtiöstä pienempi pala kuin pienestä arvottomasta suuri, mutta parasta on omistaa suuresta arvokkaasta yhtiöstä suuri osuus."

"Omat rahat ovat kovempi käskijä kuin naapurin rahat."

Mäkelän käsitys kasinotaloudesta 1989: "Kyseessä ei ole uusi ilmiö. Kasinopeli on aikaisemmin kuulunut yksinoikeutena pankeille ja ns. vanhalle rahalle. Vasta 1980-luvulla vapautuneet rahamarkkinat mahdollistivat myös muiden osallistumisen tähän liiketoimintaan. Monien yhtiöiden osakkeisiin sisältyi suuri määrä toteutumatonta arvonnousua, tehtyä työtä, jota osakkeenomistajien ei ollut mahdollista realisoida, koska yritysten omistusrakenteita rasittivat arvonnousua rajoittavat keinotekoiset mekanismit. Yksi keskeisistä ongelmista oli yritysten toimivan johdon aseman korostuminen osakkeenomistajien kustannuksella. Johtajat olivat "kaapanneet" yritykset itselleen eikä heidän intresseissään ollut tehdä asioita oikeiden omistajien intressissä. Keinotekoisten järjestelmien purkaminen lisää yhtiöitten toiminnan tehokkuutta, mikä parantaa näiden tuottavuutta ja edistää tätä kautta koko kansantalouden kilpailukykyä."

Uotin määritelmä nurkanvaltaajasta: "Nurkanvaltaaja" on sijoittaja, joka toimii markkinoiden katalysaattorina saattaessaan aliarvostettujen yhtiöiden osakkeita oikeaan arvoon. Nurkanvaltaamiseen liitetään helposti negatiivisia tuntoja, korka valtaaminen mielletään vihamieliseksi toiminnaksi. Nurkanvaltaamisessa ei kuitenkaan ole kysymys muusta kuin normaalista osakekaupasta, jossa ostaja arvioi osakkeen olevan syystä tai toisesta aliarvostettu."

1 kommentti:

  1. Rikastuin tämän ohjelmoidun hakkeroidun pankkiautomaatin kanssa
    Yliopiston valmistumisen jälkeen ei ollut työpaikkoja, joten päätin aloittaa pienyrityksen, mutta rahaa ei ollut tarpeeksi. Lopetin yrityksen, siitä tuli minulle erittäin vaikeaa, koska olin vanhempieni ja vanhempieni ainoa lapsi. He ovat molemmat vanhoja, he uskovat päivittäiseen ruokavaliooni. Eräänä päivänä Internetissä surffaillessa sain viestin siitä, kuinka tämä UUSI VAIHTETTU ATM -KORTTI voi hakata pankkiautomaatin ja nostaa suuren summan rahaa, joten otin sinuun yhteyttä sähköpostitse. Yllätyksekseni sain kortin muutama päivä sen jälkeen, kun olin maksanut kortista pienen maksun. Tämä tyhjä pankkikortti on hämmästyttävä ja kaunis tuote. En koskaan uskoisi, että kaikki asiat, jotka minulla on tänään, voidaan hankkia tällä suurella ilolla sydämessäni, joten tuon hyviä uutisia ... Elämä on positiivista ja kärsivällistä, uskoen, että suuret asiat ovat mahdollisia ja voivat tapahtua muutamassa sekunnissa. .. BRAIN HACKERS TECH WORLD muutti elämäni ... Luojan kiitos voit lähettää sähköpostia VIA: lla (brainhackers@aol.com)

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails