Solidium

Nykyisen sinivihreän hallituksen kenties parhaaksi aikaansaannokseksi tällä hallituskaudella jää omistus- ja sijoitusyhtiö Solidiumin luominen. Tästä kunnia kuuluu ennen kaikkea omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille Jyri Häkämiehelle.

Solidium sai alkunsa nykymuodossaan lokakuussa 2008, jolloin valtioneuvosto esitti eduskunnalle, että valtion omistusosuudet ei-strategisissa pörssiyhtiöissä siirretään valtion sataprosenttisesti hallitsemaan omistus- ja sijoitusyhtiö Solidiumiin. Pääajatuksena Solidiumin synnyssä oli se, että valtio on halunnut pitää tärkeiden yritysten omistukset riittävässä määrin suomalaisten käsissä. Valtio haluaa olla vakaa, pitkällä aikavälillä toimiva omistaja sellaisissa yrityksissä, jotka ovat osa kansallisvarallisuutta, mutta jotka eivät kuitenkaan ole sillä tavalla strategisesti tärkeitä, että valtiolla pitäisi olla niistä enemmistöosuus.

Alkuvaiheessa joulukuussa yhtiöitä oli kahdeksan, kesäkuussa 2009 mukaan tuli Elisa ja nyt maaliskuussa 2010 Kemirasta listautumisen myötä erilliseksi yhtiöksi irronnut Tikkurila. Solidiumin salkussa on siis tällä hetkellä:

• Kemira (omistusosuus 16,7%)
• Metso (10,4%)
• Outokumpu (30,9%)
• Rautaruukki (39,7%)
• Sponda (34,3%)
• Stora Enso (12,3%)
• TeliaSonera (13,7%)
• Sampo (14,1%)
• Elisa (10,0%)
• Tikkurila (14,7%)

Kauppalehden Optiossa (6/2010) oli erittäin kiinnostava haastattelu Solidiumin toimitusjohtajasta Kari Järvisestä. Tässä muutamia pääpoimintoja haastattelusta.

• Järvinen nimityksestään: "Tiesin, että jotain tällaista kuviota suunnitellaan. Mutta ei kai kukaan olisi voinut kuvitella, että minä siirtyisin jonakin päivänä valtion töihin. Se tuntui suurelta vitsiltä ja sanoin, että kiitos vaan, mutta ei kiinnosta..."
• Solidiumin toiminta-ajatuksena on vahvistaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa.
• "Kansallisesti tärkeä yritys on silloin, kun se on riittävän iso, sisältää merkittävää osaamista, edustaa mielenkiintoista toimialaa ja on taloudellisessakin mielessä kiinnostava."
• "Pitkäjänteinen omistus tarkoittaa, että lyhytjänteinen pelaaminen on Solidiumilta kokonaan kielletty."
• "Kaikken tärkein sloganimme voisi olla "ammattimainen omistaja". Sen on pakko tulla läpi kaikesta toiminnastamme. Koska tavoitteena on tehdä osakkuusyhtiöidemme hallituksista yhä tehokkaampia ja avoimempia, saman tavoitteen pitää päteä meihin. Ulkopuolisten on voitava arvioida, mitä olemme tehneet ja saaneet aikaan - ja mitä se on maksanut ja tuottanut."
• Järvinen puhuu mielellään aktiivisesta omistajuudesta. Hänen mukaansa Solidiumin pitää tuntea yhtiöidensä liiketoiminta, talous ja toimintaympäristö niin hyvin, että se pystyy hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi osakeannit, jakautumiset ja yrityskaupat. Aktiivinen omistajuus on myös sitä, että omistaja pystyy kehittämään hyvää hallintotapaa ja luo tavoitteita ja paineita hallitustyöskentelyyn.
• Tarvittaessa Solidium voi ottaa roteliinsa uusiakin yrityksiä. Se on resurssikysymys. Järvinen arvelee, että yksi Solidiumin sijoitusjohtaja pystyy hoitamaan kunnialla kolme tai neljä yritystä.
• Solidiumin sopivasta omistusosuudesta Järvinen sanoo, että "se on jotakin väliltä 10 ja 30 prosenttia." Yli 30 ei haluta mennä, jottei jouduta taiteilemaan lunastuspykälien kanssa.
• Järvinen muistuttaa, että omistajalla on omat tehtävänsä ja hallituksilla omansa. "Emme halua todellakaan sekaantua sellaisiin asioihin, jotka ovat osakkuusyhtiöiden hallitusten päätettävissä. Silti meillä on oltava sellaista asiantuntemusta, että pystymme keskustelemaan hallitusten kanssa."
• Hyvästä hallituksesta ja hyvistä hallituksen jäsenistä Järvinen toteaa, että "kun ruvetaan rakentamaan hallitusta, ensin on analysoitava, millaista tiimiä yritys tarvitsee. On oltava erilaisuutta. Jos kaikki jäsenet ovat niinsanotusti 55-vuotiaita miespuolisia diplomi-insinöörejä, lopputulos tuskin on ideaali. Kaikista potentiaalisista vedenkeittäjistä pitää pyrkiä nopeasti eroon. On silti myönnettävä, että jokaiselta jäseneltä kestää aikansa päästä tehtäviin sisään. Keskeistä on, että hallituksen jäsen on alusta pitäen tehtävistään kiinnostunut ja lähtökohtaisesti kompetentti."
• "Hallituksen taustalla ei sinänsä ole väliä. Jäsenen on kuitenkin voitava antaa yritykselle aikaa. Jos hänellä ei ole päivätyötä, aikaa hänellä on tietysti tavallista enemmän. Silti sanoisin, että mieluummin otan hallitukseen ammattilaisen kuin hallitusammattilaisen."
• "Hallituksen jäsenen tärkeimmät ominaisuudet ovat kiinnostus, kompetenssi ja mahdollisuus käyttää aikaa. Penkinkuluttajien aika on lopullisesti ohi."
• Useimmissa Solidiumin yhtiöistä on omistajista koostuva nimitysvaliokunta. "Se on hyvä malli yhtiöissä, joissa on isoja, yhtiön pitkäaikaiseen kehittämiseen sitoutuneita omistajia. Nimitysvaliokunnat korostavat omistajan vastuuta ja tuovat läpinäkyvyyttä hallituksen valintaan."
• Tänä keväänä Kemirassa, Metsossa, Outokummussa, Rautaruukissa ja Spondassa hallituksen palkkiokäytäntö muuttuu niin, että 40 prosenttia maksetaan yhtiön osakkeina. "On hyvä, että johto ja hallitus saadaan sitoutetuiksi osakkeiden omistajina. On kuitenkin huomattavaa, että muutoksen takia yksittäisen jäsenen palkkio pienenee."
• Vuoden Solidium-kokemuksella Järvinen sanoo, että "olemme luoneet toimintamallin, joka on omistamiemme yhtiöiden kannalta parempi kuin ennen. Nyt yhtiömme tietävät, että niillä on omistaja, jolla on kykyä, halua ja resursseja kehittää yhtiöitä. Lisäksi omistajalla on sellainen rakenne, että se pystyy tekemään joustavia ratkaisuja markkinoiden vaatimassa tahdossa.