FORSAL: Mitä lapsi muuttaa?

Vieralin jälleen blogikirjoittajana kokemusurheiluseura Forsalin blogissa. Ohessa joitain ajatuksia vanhemmuudesta.

Sinkusta seurustelevaksi ja seurustelevasta seuraavaan sukupolveen

Kasvun aikuisuuteen voi jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen. Sinkkuna tullaan, mennään ja tapaillaan vailla huolen häivää tai suurempia sitoumuksia. Yhden muuttujan yhtälöä on helppo maksimoida ja oma etu on aina etusijalla. Tätä on aikuistumisen alkutaival.

Jossain vaiheessa jotkut alkavat ottaa asiat tosissaan ja päätyvät parisuhteeseen. Alkaa elämänvaihe numero kaksi. Yhteinen arki, kämppä, talous, asuntolaina, harrastukset, ystävät, matkat ja kokemukset. Tavataan vanhemmat ja sukulaiset, kihlaudutaan, juhlitaan häitä, ollaan yhtä. Useilla alkaa myös erkaantuminen entisestä. Mieluummin kiherretään koti-iltaa kulta kainalossa kuin kohelletaan kavereiden kanssa kaljakuppilassa. Syntyy kuilu: sinkkukaverit jatkavat menoaan, yhteiset kokemukset vähenevät ja samalla jutunaiheet jäätyvät. Kahden muuttujan yhtälössä molempien osapuolten oman onnellisuuden lisäksi on löydyttävä myös synergiaa, jolloin kokonaisuus on kahta osaansa suurempi. Parisuhde on juuri niin hyvä kuin sen luoma lisäarvo yksilöiden yhteiseen onnellisuuteen.

Mitä lapsi muuttaa?

Kolmas kasvuvaihe alkaa jälkikasvusta. Parisuhde muuttuu perheeksi, kun uusi tulokas ilmestyy maailmaan. Ennen lapsen syntymää moni neuvoi, että ”lapsi muuttaa kaiken”. Paras neuvo kuitenkin kuului, että ”lapsi tulee osaksi teidän elämää, ei teidän elämäksenne”. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi muuttuja on yhtälön yksi osa, ei koko summa. Kolmen - ja useamman - muuttujan yhtälössä jokaisen osapuolen henkilökohtainen hyvinvointi on yhä arvokas lähtökohta. Yhdenkin osapuolen negatiivisuus vie virtaa muilta ja kokonaisuudelta. Jokaisen osapuolen onnellisuus on sidoksissa muihin ja vaikuttavien kytkösten määrä kasvaa. Parhaimmillaan useamman muuttujan yhtälön lopputulos on suurempi kuin muilla tavoilla on mahdollista.

Sinkkuna solvasin parisuhteessa olevia ja parisuhteessa hymähtelin vanhemmille, jotka eivät osanneet muusta puhuakaan kuin omasta lapsestaan. Nyt huomaan itse olevani aivan yhtä lapsellinen. Kuukauden kokemuksella ei voi antaa tyhjentävää vastausta siitä, mitä lapsi muuttaa ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Tärkein neuvo on muuttua itse matkan varrella ja valmistautua vaihe vaihteelta, jottei lapsi muuta kerralla kaikkea valmistautumatta. Siirtyminen sinkusta suoraan vanhemmaksi voisi olla shokki etenkin jos ei olisi täyttä varmuutta kumppanista. Ensikokemusten perusteella sanoisin myös, että suurimmat muutokset ovat:

1) Ajankäyttö

Lapsi ottaa oman aikansa ja laittaa omalla rytmillään myös vanhempien aikataulut uusiksi. Lapsen kanssa eletään hetkessä. Etenkin äitinsä lapsi sitoo vuorokauden ympäri. Ajan arvo muuttuu, kun perhe prioriteettina ottaa isomman osan. Kahdeksan tunnin yöunet muuttuvat muutamiksi katkonaisiksi tunneiksi, millä on omat kerrannaisvaikutuksensa vanhempien vireystilaan. Vapaa-aika vähenee, kuntosalilla ja lenkillä käyntikerrat puolittuvat ja kotityön määrä kasvaa. Aikaisempi aikataulu ei vain päde ja aikatauluttaminen ylipäätään osoittautuu melkein mahdottomaksi. Lapsen itku on tehokas muun toiminnan keskeyttäjä. Jos samanaikaisesti pitäisi rakentaa omakotitaloa, suunnitella häitä, tehdä opintoja loppuun, tehdä ylipitkiä työpäiviä tai muuta aikaa ja keskittymistä vapaa-aikanakin vaativaa aktiviteettia, ei olisi ihme jos kattila kiehuisi.

2) Vapaus ja vastuu

Yleensä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä, mutta lapsen syntymän osalta korrelaatio on päinvastainen. Vanhempien vapaus vähenee ja vastuu kasvaa. Etenkin alkuaikoina lapsi asettaa omat rajoituksena ja vähentää siten vanhempiensa liikkumavapautta. Ex tempore lomamatka ei niin vain enää onnistu. Toisaalta lapsen syntymä voimistaa vahvasti vastuuntunnetta. Vanhemmilla on itsensä lisäksi nyt myös vastuu jälkipolvestaan ja tämä vastuu on suuri. Vastuuntunne ei välttämättä tarkoita varovaisuutta, mutta käyttäytymistä ja suhtautumista riskeihin se muuttaa. Kyllä mies kivun kestää, mutta ei lapsensa hätää. Vastuuntunnetta kasvattaa myös kun havaitsee, kuinka moni kavereista muistuttaa osin tiedostaen osin tiedostamattaan omia isiään - niin hyvässä kuin pahassa. Yksi vahvimmin isältä pojalle siirtyneistä tavoista näyttäisi valitettavasti olevan suhde alkoholiin.

3) Parisuhteesta perheeksi

Lapsi on perheen uusi osakas. Hän on uusi ihminen, joka muuttaa parisuhteen perheeksi. Uusi tulokas edellyttää tutustumista ja totuttelua. Vaikka vanhemmat yrittävätkin löytää pienokaisesta omia piirteitään, on hän kuitenkin oma itsensä. Kun alkuvaiheessa kommunikaatio tulokkaan osalta on rajallista vain käytäntö opettaa, mikä toimii ja mikä ei. Puolisoiden kyky puhaltaa yhteen hiileen ja oppia yhdessä nousee keskeiseksi. Parisuhteen muuttuminen perheeksi näkyy myös siinä, että kauppalasku kasvaa kolmanneksella, alkuinvestointiin eli vauvan tarpeellisiin ja tarpeettomiin tarvikkeisiin saa kulumaan parin kuukauden palkat ja usein äidin palkka pienenee äitiyspäivärahaksi. Jos ei olisi säästöjä ja taloudellinen tilanne kunnossa, voisi lapsiperheen tiukka talous aiheuttaa ahdistusta. Myös isovanhempien auttavat kädet osoittautuvat usein arvokkaiksi.

Osallistu nimikilpailuun ja voita

Poikamme ristiäiset pidetään tammikuun alussa. Emme ole vielä lyöneet lukkoon lopullista nimeä. Nyt sinulla on mahdollisuus ehdottaa pojalle nimeä. Lupaamme palkita voittajan, jos päädymme johonkin ehdotetuista vaihtoehdoista. Kirjoita siis kommenttikenttää oma ehdotuksesi 3.1.2011 mennessä. Keskeiset arviointikriteerit ovat nimen jättämä muistijälki, suomalainen ja kansainvälinen, lyhyt ja lausuttava, moderni ja perinteinen.

Tero Luoma