Mitä Missä Miljoona

Kun nyt kerran aloitettiin Vesa Puttosen ja Tero Kivisaaren sijoituskirjojen analysointi niin jatketaan asia kerralla loppuun. Puttonen ja Kivisaari tekivät suosiota saavuttaneelle Vaurastuminen - varteenotettava vaihtoehto-kirjalle heti seuraavana vuonna 1999 jatko-osan Mitä Missä Miljoona. Tyyliltään tämä teos jatkaa aikaisemman teoksen linjoilla, letkeälukuista ja selkeäsanaista tekstiä sijoittamisesta.

Puttosen ja Kivisaaren mukaan jos haluaa vaurastua, tulee opetella rahoitusmarkkinoiden ja yritystoiminnan perusteet. Sijoitustoiminnassa tuotot syntyvät yritystoiminnan ymmärtämisestä ja päinvastoin. Heidän mielestään vaurastumisen kaava on yksinkertainen: tulojen ja menojen erotus tekee nettotulon. Tämä summa lisättynä sille saatavalla tuotolla muodostaa varallisuuden. Varallisuutta voi lisätä: a) tuloja kasvattamalla, b) menoja pienentämällä ja c) säästöille saatavaa tuottoa kasvattamalla.

Sijoittajien yleisimmät virheet

Kirjoittajat lähtevät lähestymään sijoittamista tarkastelemalla keskivertosijoittajan keskeisimpiä virheitä ja tapoja tunaroida raha-asiat. Heidän mukaansa sijoittajan yleisimmät virheet ovat:

1. Osta jotain sellaista, mistä et ymmärrä mitään

2. Keskity lyhyen aikavälin tuottoihin

3. Pelkää jatkuvasti pahinta

4. Usko sokeasti talousuutisiin

5. Tuijota osakkeen absoluuttista hintaa

6. Nyrpistä nenääsi hajautetulle salkulle

7. Usko vippaskonsteihin

8. Odota optimaalista aloitusajankohtaa

Tyypillisesti ihmiset tunaroivat raha-asiansa kuudella tapaa:

1. Käytä rahasi lottoamiseen

2. Älä turhaan puhu läheisillesi raha-asioista

3. Älä vaivaudu hankkimaan itsellesi tietoa rahamaailmasta

4. Satsaa autoon

5. Luota nimenomaan mukaviin ihmisiin

6. Kituuta ja kärsi

Kuudes kohta tarkoittaa kirjoittajien mukaan sitä, että suurimmat virheet orastavalla säästäjän uralla voi tehdä, jos ei kuluta ja tuhlaa tarpeeksi. Tuhlaamalla omaan hyvinvointiisi sopivassa määrin pysyt tyytyväisempänä kuin kituuttamalla vuodesta toiseen ja vältät siten repsahduksia, joissa pitkäjänteiseltä sijoittamiselta menee pohja. Kirjoittajat lainaavat myös Billy Rosea, jonka mukaan ”Älä koskaan investoi mihinkään, mikä syö tai tarvitsee huoltoa".

Warren Buffet

En ole vielä toistaiseksi löytänyt sijoituskirjaa, jossa ei käsiteltäisi vähintää kappaleen verran Warren Buffetia. Voi kuinka köyhää sijoittamisen kirjallisuus olisikaan ilman Buffetia! Puttonen ja Kivisaari esittelevät kirjassaan Buffetin maailman parhaana sijoittajana ja Jouko Braden Suomen parhaana. Puttoselle ja Kivisaarelle pitää nostaa hattua antoisasta Buffet-osiosta. Liian moni kirja käsittelee vain perussloganeita ilman omaa perehtymistä, mutta Puttonen ja Kivisaari ovat selvästi nähneet asian suhteen vaivaa ja perehtyneisyyttä.

Kirjoittajat esittelevät kokonaisuudessaan Buffetin ja Berkshire Hathawayn Wall Street Journalissa 1980-luvun lopulla julkaistun kokosivun ilmoituksen, jossa he etsivät houkuttelevia sijoituskohteita.

”Olemme kiinnostuneita kuulemaan ostokohteista, jotka täyttävät kaikki seuraavat kriteerit:

a) Ostokohteen täytyy olla iso (tulos ennen veroja vähintään 50 miljoonaa dollaria)

b) Todistettavissa oleva jatkuva historiallinen tuloksentekokyky (tulevaisuuden ennusteet eivät kiinnosta meitä eivätkä käännekohtatilanteet)

c) Oman pääoman tuoton täytyy olla hyvä ja yrityksen velkaantumisasteen pieni

d) Yrityksellä täytyy olla hyvä johto (emme pysty toimittamaan sitä)

e) Yksinkertainen liiketoiminta (emme ymmärrä korkean teknologian yrityksiä)

f) Hinta (emme halua tuhlata omaa ja myyjän aikaa keskustelemalla ostosta, jos hinta ei ole tiedossa)

Mitä isompi yritys, sitä kiinnostuneempia olemme. Haluaisimme tehdä yritysoston, jonka koko olisi noin 5-20 miljardia dollaria. Meitä eivät kuitenkaan kiinnosta ehdotukset siitä, mitä voisimme ostaa pörssistä.

Emme osallistu vihamielisiin yritysvaltauksiin. Lupaamme täyden luottamuksen ja nopean vastauksen, jos olemme kiinnostuneita. Yleensä vastaus kestää viisi minuuttia. Ostamme mielellämme käteisellä.

Charlieta ja minua lähestytään usein tarjouksilla, jotka eivät täytä lähellekään kriteereitämme. Olemme havainneet, että kun ilmaisee kiinnostuksensa ostaa collieita, niin moni yrittää tarjota cockerspanielinsa. Contry-laulun sanat ilmaisevat tunteemme uusista liikeideoista, käännekohtatilanteista ja huutokauppatyyppisistä ostoista: ”Kun puhelin ei soi, tiedät, että se olen minä”.

Buffetin sijoitusperiaatteet

"Jos periaate joskus vanhenee, se ei ole periaate" on Warren Buffet tiettävästi kiteyttänyt. Niinpä hän pohjaa sijoittamisensa pysyville periaatteille. Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille osoittamissa kirjeissään hän selostaa periaatteensa tarkemmin, mutta tässä kirjassa periaatteet esiteltiin pääpiirteissään. Buffetin periaatteisiin kuuluu mm.:

1) Osakkeenomistajat ovat yhtiömuodosta huolimatta partnereita. Hän toivoo sitä, että osakkeenomistajat omistavat Berkshire Hathawayn osakkeita kuolemaansa saakka ja sitä, että omistajien ei pitäisi välittää vähääkään osakemarkkinoiden heilahteluista.

2) Jokainen johtaja yrityksessä on sitonut suurimman osan varallisuudestaan Berkshireen. Buffet korostaa aina, että hänen varallisuutensa kehittyy täsmälleen samalla tavalla kuin muidenkin osakkeenomistajien varallisuus. Hän ei maksa itselleen isoa palkkaa eikä hänellä ole optioita.

3) Berkshiren tavoitteena on saada aikaan pitkällä aikavälillä Berkshiren osakkeelle korkeampi tuotto kuin keskimääräinen amerikkalainen yritys tekee. Käytännössä tämä tarkoittaa keskimäärin yli 15 prosentin vuotuista tuottoa osakkeelle.

4) Berkshire ostaa mielellään 100% hyvistä yrityksistä, jotka tuottavat keskimääräistä osakemarkkinaa korkeampia tuottoja. Joskus, jos hinnat ovat alhaalla ja osakemarkkinat pudonneet rajusti, Berkshire voi käydä ostoksilla osakemarkkinoilla.

5) Berkshiren konsolidoidun tuloksen ei pitäisi kiinnostaa osakkeenomistajia, koska kirjanpitokäytännöt vääristävät sitä. Sen sijaan Berkshire pyrkii antamaan mahdollisimman paljon ja luotettavaa tietoa yksittäisistä sijoituksistaan ja niiden menestyksestä.

6) Berkshire toimii lähes pelkästään omalla pääomalla.

7) Vuosikertomuksessa esitellään aina laskelma siitä, onko osakkeenomistajilta pidätetty osinko tuottanut paremmin Berkshiressä kuin se olisi tuottanut osakemarkkinoilla keskimäärin. Buffet on luvannut alkaa maksaa osinkoa heti, kun Berkshire ei läpäise tätä testiä.

8) Buffet ja Berkshire eivät kerro sijoitusideoistaan tai osakemyynneistään muuta kuin sen, minkä laki vaatii. Tätä periaatetta hän perustelee sillä, että hyvät investointi-ideat ovat harvinaisia ja helposti matkittavissa. Buffet ja Berkshire eivät kommentoi tulevaisuuden suunnitelmiaan mitenkään.

Buffetin sijoitusfilosofiaa

Kirjassa löytyy myös erinäinen määrä Buffetin kuuluisia sitaatteja. Tässä niistä poimintoja:

”Omistaisin mieluummin yrityksen, joka tekee 10 miljoonalle 15 prosenttia vuodessa kuin yrityksen, joka tekee 100 miljoonalle 5 prosenttia.”

”Olen menestynyt sijoittaja, koska olen myös yritysjohtaja. Olen hyvä yritysjohtaja, koska olen myös sijoittaja”

”Jos hävitätte yrityksen rahaa huonojen päätösten takia, olen hyvin ymmärtäväinen. Jos hävitätte yrityksen mainetta, olen armoton”. – Warren Buffetin neuvo Salomon Brothersin pelastusoperaatiossa

”Aika on loistavien businessten paras ystävä, keskinkertaisten pahin vihollinen”

Buffetin sijoitusfilosofiaa: ”Se hinta, millä ostat osakkeen, määrittää viime kädessä sijoituksesi tuoton. Mitä alhaisemmalla hinnalla saat osakkeen, sitä korkeampaa tuottoa voit odottaa sijoituksellesi. Tämä on johtanut siihen, että Buffet odottaa isoja kurssilaskuja vesi kielellä, koska silloin hän pääsee halvalla kiinni niihin yrityksiin, joita hän haluaa omistaa”.

”Tarkastele osakkeita yrityksinä, etsi yrityksiä, joiden liiketoiminnan ymmärrät ja joita johtavat ihmiset, joihin luotat. Sen jälkeen jätä investointisi rahaan hyvin pitkäksi aikaa.”

Buffet optioista:

"1) Jos optiot eivät ole tapa palkita yrityksen johtoa, niin mitä ne ovat?

2) Jos palkitseminen ei ole kustannus, niin mitä se on?

3) Jos kustannuksia ei pitäisi ottaa huomioon tulosta laskettaessa, niin mihin ihmeeseen niiden pitäisi mennä?"

”Jos yritysjohto tulee minulta kysymään, mitä pitäisi tehdä, silloin tiedän, että olemme molemmat pulassa”.

”Jos yritysjohto osaa oman tehtävänsä, pääomamarkkinat kyllä palkitsevat sen”

”Voin hyvin asua ja menestyä sijoittajana paikassa, jonne postikin tulee kolme viikkoa myöhässä”.

Warren Buffetilla on tapana antaa Harvardissa luennoidessaan opiskelijoille tehtäväksi jonkin internet-yrityksen arvonmääritys. Kaikki opiskelijat, jotka päätyvät johonkin arvoon, reputtavat tehtävän.

Jouko Brade

Osio Suomen parhaana sijoittajana kirjassa tituleeratusta Jouko Brade on kirjan parasta antia ja erittäin mielenkiintoinen. Täytyy myöntää, että Brade oli ennen tämän kirjan lukemista minulle täysin tuntematon henkilö. Kirjoittajien mukaan Braden keksintöjä ovat mm. Suomen ensimmäinen kiinteistösijoitusyhtiö. Kiinteistösijoittamisessa Brade ymmärsi merenrantatonttien arvon. Hänen mukaansa merenrantatontin suhteen on voimassa vanha toteamus ”They don’t make them anymore”.

Ylipäätään kirjoittajat esittelevät Braden innovatiivisena miehenä, jolla oli sekä vahva näkemys markkinoista että kyky tehdä menestyksellisiä sijoituksia. Meklarinakin toiminut Brade ymmärsi markkinapsykologiaa. Hänen kehittämänsä teorian mukaan pörssin lainalaisuus toimii kaavan K=P+R mukaisesti, jossa K= kurssi tai kurssikehitys, P= mieliala (psykologia) ja R= rahansaanti (jossain yhteydessä myös G eli Geld). Braden mukaan on naurettavaa, että kunnon alaspäin menoa pörssissä pelätään. ”Se tarkoittaa vain, että torilla on tavara halpaa. Eihän torillakaan itketä, jos mansikat halpenevat. Se on vain myyjän suru.”

Suomalainen tyyppisijoittaja: keski-ikäinen suomenruotsalainen mies

Kirjoittajat käyvät myös tehtyjen tutkimusten perusteella perusteellisesti läpi sitä, millainen on tyypillinen suomalainen sijoittaja vuonna 1999:

• Instituutioiden kuten vakuutuslaitosten, säätiöiden ja pankkien osuus suomalaisista suorista osakesijoituksista oli yli puolet.
• Ulkomaisten sijoittajien osuus oli 33,6% ja suomalaisten kotitalouksien 13,6% kaikista osakkeista. Näistä 475 000 suomalaisesta sijoittajasta miesten osuus oli 63% ja naisten 37%.
• Toisin sanoen, suomalaisista miehistä 10,5% ja naisista 8,1% omisti osakkeita vuonna 1997. Suomessa kotitaloudet ovat siis varsin vähäisessä määrin mukana osakesäästämisessä.
• Tavallinen sijoittaja on noin 50-vuotias.
• Miehet sijoittavat enemmän riskipitoisiin kohteisiin ja pieniin yrityksiin, kun taas naiset karsastavat riskiä ja sijoittavat mielummin suuriin pörssin päälistalla oleviin yrityksiin.
• Vanhemmat ihmiset sijoittavat korkean markkina-arvon yrityksiin, kun taas nuoret preferoivat kasvuyrityksiä.
• Suomalaiset painottavat sellaisten yritysten osakkeita, joiden pääkonttori on lähellä omaa asuinpaikkakuntaa.
• Yli 62% yksityisistä sijoittajista on vain yhden ja 18% kahden yrityksen osakkeen omistajia.
• Ruotsia äidinkielenään puhuvat sijoittavat keskimääräistä enemmän osakkeisiin (14,1%, muut 9,1%) ja heidän keskimääräinen omistus on suurempi (221 100mk vs 69 700mk).
• Suomalaisen osakesijoittajan profiili on siis keski-ikäinen suomenruotsalainen mies.

Naiset ovat miehiä parempia sijoittajia

Sijoittamista on pidetty enemmän miesten kuin naisten juttuna. Jos katsoo sijoitusmessujen kävijäkuntaa niin n. 70% on miehiä. Meidän miesten olisi kuitenkin syytä katsoa peiliin, koska tutkimustulosten mukaan naiset ovat meitä selvästi parempia sijoittajia. Puttosen ja Kivisaaren esittelemän tutkimuksen mukaan:

a) Miessijoittajat käyvät 45 prosenttia aktiivisemmin kauppaa kuin naissijoittajat

b) Miessijoittajien salkut tuottivat keskimäärin 1,4 prosenttia vähemmän kuin naissijoittajien

c) Naimattomat miehet käyvät 67 prosenttia enemmän kauppaa kuin naimattomat naiset

d) Naimattomien miesten salkut tuottivat keskimäärin 2,3 prosenttia vähemmän kuin naimattomien naisten salkut.

Online-kaupankäynti

Kuten naisten ja miesten välisessä vertailussa kävi jo osoittain ilmi, mitä enemmän käy kauppaa, sitä pienemmäksi jää tuotto. Niinpä kaupankäynnin helpottumisen myötä riski kaupankäynnin lisääntymiseen ja siten tuoton pienentymiseen kasvaa. Puttonen ja Kivisaari ottavat esille aivan keskeisen havainnon liittyen online-kaupankäyntiin. He esittelevät tutkimustulokset, joiden mukaan:

a) Sijoittajat, jotka siirtyivät online-kaupankäyntiin, ovat saavuttaneet epätavallisen korkeita tuottoja ennen siirtymistään online-kaupankäyntiin.

b) He alkavat käydä kiivaammin kauppaa siirryttyään online-kaupankäyntin

c) Heidän kaupankäyntinsä muuttuu spekulatiivisemmaksi online-kaupankäyntiin siirtymisen jälkeen. Online-sijoittajat laittavat mm. enemmän rahaa pieniin kasvuyrityksiin.

d) Heidän tuottonsa putoavat selkeästi online-kaupankäyntiin siirtymisen jälkeen.

On siis keskeistä ymmärtää, että enemmän kauppaa ei tarkoita parempaa kauppaa eikä etenkään enempää tuottoja! Online-sijoittaminen kannattaa, jos se ei johda kaupankäyntitapojen muuttumiseen, koska silloin kustannussäästöt todella vaikuttavat tuottoon positiivisesti. Jos kuitenkin se johtaa kaupankäynnin merkittävään kasvuun, se on yleensä oman varallisuuden tuhoamista. Osta-ja-pidä-strategia kannattaa myös onlineen siirtymisen jälkeen erittäin monen sijoittajan kohdalla.

Miljoonarepepti

Lopuksi kirjoittajat esittelevät oman miljoonareseptinsä:

1) Hankitaan markkinoilta perustiedot ja omasta harrastuneisuudesta riippuen syvennetään tietoja joltakin erityisalueelta. Perehdytään yritystoimintaan. Kysytään neuvoa alan ammattilaisilta.

2) Asetetaan tavoitteet säästämiselle

3) Tehdään päätös lähteä markkinoille ja pysytään tässä päätöksessä

4) Pidetään pää kylmänä eikä hötkyillä

5) Opitaan markkinoiden toiminnasta lisää ja huomataan markkinoiden monimutkaisuus ja sen tuoma viehättävyys

6) Pidetään pää kylmänä eikä hötkyillä

7)Muutetaan tavoitteita ja säästämiskäyttäytymistä markkinoiden mukaisesti, mutta kuitenkin pitkäjänteisyys muistaen

8) Pidetään pää kylmänä eikä hötkyillä

9) Vaurastutaan ja kerätään se ensimmäinen miljoona. Sen jälkeen kaikki on jo helpompaa.

Poimintoja

”Nykyään ihmiset tietävät kaiken hinnan, mutta eivät minkään arvo” – Oscar Wilde

”Joka haluaa tulla päivässä rikkaaksi, löytää itsensä hirsipuusta vuodessa” – Leonardo Da Vinci

”Sijoituskerhoilla on monia hyödyllisiä tehtäviä: Ne rohkaisevat säästämään. Ne antavat jäsenilleen koulutusta. Ne edistävät ystävyyssuhteita ja sosiaalisia suhteita. Ne viihdyttävät. Valitettavasti niiden sijoitukset eivät vain pärjää markkinoille”

”Ensimmäisen miljoonan jälkeen sitä ryhtyy laskemaan pikkurahojaan” J. Paul Getty