Pörssipomojen top5

Yhtiö on usein sen näköinen kuin sen ylin johto eli toimitusjohtaja. Tutkimusten mukaan toimitusjohtajan maineella on keskeinen rooli yrityksen luottamuspääoman syntymisessä ja siten yrityksen houkuttelevuudessa pääomamarkkinoilla. Ketkä sitten ovat tämän hetken top5 pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat Suomessa? Ohessa on oma ehdotukseni. Listaus on täysin henkilökohtainen näkemys ja perustuu eri lähteistä muodostettuihin mielikuviin. Paremmilla tiedoilla ja tuntemuksella listaus saattaisi olla hyvinkin erilainen. Subjektiivisuuden nimissä oma pomo on tällä kertaa jätetty listauksen ulkopuolelle.

1. Matti Alahuhta, KONE

Mies on kuin kone. Kone puskee taantumasta huolimatta vahvassa kiidossa globaaleilla markkinoilla. Alahuhdan aikana yhtiö on tehnyt erinomaista tulosta ja yhtiöstä huokuu hyvä johto. Haastattelujen ja julkisten esiintymisten perusteella on muodostunut kuva älykkäästä ihmisestä, jolla on laaja-alaista näkemystä sekä liiketoiminnasta että elämän muista osa-alueista. Työnjako hallituksen puheenjohtajan Antti Herlinin kanssa näyttäisi toimivan erinomaisesti. Kuulemani perusteella mielyttävä ihminen, jolla on hyvät ihmissuhdetaidot ja kyky saada ihmiset kasvamaan.

2. Jorma Eloranta, Metso

Tulokset puhukoot puolestaan. Eloranta on tehnyt Metsossa pitkään hyvää jälkeä. Metso on tosissaan taistellut taantumaa vastaan ja tulee todennäköisesti olemaan taantuman yksi suurimmista voittajista. Elorannan käyttämä ambidexternity-strategia, jonka mukaan on kyettävä samanaikaisesti sekä karsimaan toimintoja kustannussäästöjen takia että kehittämään toimintaa tulevaisuuden kasvua varten näyttäisi toimivan. Taantumadipistä poimittu Tamfelt oli erinomainen ostos, jonka avulla Metso pystyy rakentamaan entistä vahvemman palveluliiketoiminnan. Eloranta on julkisen mielikuvan mukaan tekijä ja monipuolinen johtaja, joka on omiaan monialaisen Metson johtoon.

3. Jouko Karvinen, Stora Enso

Moni saattaa yllättyä tästä valinnasta, mutta kyllä, Jouko Karvinen on Stora Ensossa mies paikallaan. Erittäin vaikea toimiala ja yhtiö, joka tarvitsee rankkaa uudelleenjärjestelyä. Kun tähän lisätään julkinen paine, politiikka ja laaja yhteiskunnallinen merkitys koko Suomelle voidaan todeta, että ei ole helppo tapaus johdettavaksi. Karvinen tekee kuitenkin juuri sitä, mitä hänen pitää. Metsäyhtiöistä näyttäisi siltä, että Stora Enso on Karvisen johdolla saanut eniten aikaiseksi sopeuttamisessa ja on vahvistanut asemaansa toimialan sisällä. Ilman näitä toimenpiteitä yhtiöllä ei olisi tulevaisuutta. Osaan kuvitella, että mies on varsin yksin tehtävänsä kanssa ja selkääntaputtelijoita ei paljon löydy, ennemminkin päinvastoin, mutta jollakin on oltava selkärankaa johtaa myös vaikeina aikoina. Karvisella sitä näyttäisi olevan.

4. Jukka Hienonen, ex-Finnair

Hienonen on puhdasverinen private sector man, joka ei paljon sanojaan säästele. Tietää, mitä toimialalla pitää tehdä ja pisti itsensä likoon muutoksen puolesta. Finnair osoittautui yhtiönä varsin vaikeaksi ja herätys tähän päivään on tuottanut tuskaa. Muutos on kuitenkin välttämätön, mikäli sinivalkoisin siivin aiotaan lentää myös jatkossa. Hienosella on hyvät näytöt ennen kaikkea Stockmannin ajoilta, joten ei ole epäselvää, etteikö hänelle olisi ottajia johtajamarkkinoilla.

5. Kai Seikku, ex-HKScan

Listan toinen ex-toimitusjohtaja. Seikku oli varsin yllättävä valinta aikanaan HK-Ruokatalon johtoon. Maatilanisäntien (LSO) omistama lihalafka ja helsinkiläinen brändimies eivät ehkä ihan istuneet yhteen. Mainosmiehenä Seikku toi markkinoille uusia tuotebrändejä (Ehta, Via jne), mutta makkaratalo pysyi silti makkaratalona. Nyt nuo brändit on kaikki karsittu pois tuotevalikoimasta ja tulosta tehdään Sinisellä. Seikku teki HK:n mittakaavassa suuren yritysoston ostamalla Scanin Ruotsista. Yritysosto oli kenties pakkorako, koska jos Scan olisi päätynyt Atrialle, olisi HK-Ruokatalo jäänyt yksinäiseksi nakkikioskiksi makkaramarkkinoille. Ajoitus ja huutokauppa tekivät vain välttämättömästä kaupasta kalliin ja Seikulle kenkää, kun isäntien usko loppui. Nyt seuraajan on ollut huomattavasti helpompaa karsia kuluja ja kääntää yritysosto tulokselliseksi. Potkut sen kuin parantaa, joten uskon, että toisella alalla ja toisessa yhtiössä Seikku päässee vielä näyttämään todelliset kykynsä.

Jos listaa jatkaisi kymmeneen seuraavina tulisi varmasti sekalaisessa järjestyksessä seuraavat nimet:

Kim Gran, Nokian Renkaat

Nokian Renkaat on Granin aikana tehnyt uskomattoman nousun ja erinomaista tulosta. Suhteellisen pieni yhtiö maailman rengasmarkkinoiden suurten toimijoiden puristuksessa (Michelin, Bridgestone jne), mutta yhtiö on löytänyt oman vahvuusalueensa ja menestynyt. Venäjä-strategia ja sen toteuttaminen ovat vaatineet johdolta sekä näkemystä että riskinottokykyä. Nyt tuo valinta tuottaa tulosta ja on kenties yhtiön elinehto.

Lasse Aho, Olvi

Vähemmän tunnettu toimitusjohtaja, joka ei pahemmin lehtien palstoilla esiinny. Kun katsoo Olvin kehitystä, voi todeta, että yhtiössä ollaan tehty erinomaista työtä. Yhtiö on onnistunut tuomaan markkinoille oluen lisäksi energia- ja virvoitusjuomia ja on saavuttanut hyvän kannattavuuden. Hienosti kasvatettu Suomi-yhtiö.

Kai Telanne, Alma-Media

Menestyvän mediakonsernin johtaja ja mukava mies Tampereelta. Luotsannut Almaa hyvällä otteella ja nauttii selvästi arvostusta sekä yrityksen että toimialan sisällä. Toiminut rauhallisesti ja loogisesti, vaikka Kai Mäkelä on asettanut omistajien suunnalta painetta yhtiölle. Talentumin yritysosto näyttäisi etenevän käsikirjoituksen mukaan, joten selkeästä Telanteella on homma hanskassa.

Jari Sarasvuo, Trainers House

Yksikään pörssiyritys ei ole niin voimakkaasti yhdestä henkilöstä kuin Trainers House on Jari Sarasvuosta. Mies tekee puhumalla miljoonabisnestä. Kunnioitettava suoritus. Kysymys kuuluukin, miksi ihmeessä Trainers House on pörssiyhtiö? Pörssiyhtiön toimitusjohtajan rooli ei tunnu sopivan suorasanaiselle Sarasvuolle ja pörssistatuksen tuoma lisäarvo asiantuntijabisnekselle on pieni, joten en löydä syitä, miksi yhtiö olisi pörssissä. Toimisi kenties paljon paremmin yksityisenä yrityksenä. Toisaalta silloin jäätäisiin paitsi Sarasvuon sutjakoita pörssitiedotteita. Ainoa ihmetykseni on ollut taantumaan laadittu ruutanastrategia. Olisi kuvitellut, että Sarasvuo olisi lyönyt lamaa pataan ja lähtenyt aktiivisemmin valtaamaan markkinoita eikä olisi tyytynyt suojelemaan elintoimintojaan lammenpohjassa.

Pekka Perä, Talvivaara

Mies, joka keräsi kaivoshankkeella miljoonia rahaa (markkina-arvo nyt 960 BBP miljoonaa) ja vei yhtiön Lontoon pörssiin ansaitsee maininnan johtamistaidoistaan. Oli yhtiön jatkotaival sitten minkälainen tahansa, on tämä temppu jo sellainen miehen työ, että harva suomalaisessa pörssihistoriassa tekee vastaavaa. Perällä oli selvästi näkemystä, uskoa ja rohkeutta ajatella suuresti. Tällaisia tarinoita lisää!

Kommentoi, kritisoi tai heitä oma ehdotuksesi pörssin parhaista pomoista, kuulen mielelläni erilaisia näkemyksiä.