Mies lähestyy sinua veitsi kädessään. Miten toimit?
Ensireaktio käskee juoksemaan karkuun tai puolustautumaan.
Mutta mitä jos mies onkin kirurgi?
Mitä jos oletkin leikkaussalissa?
Mitä jos miehen tarkoitus onkin poistaa ongelmasi?
Tiedätkö hänen aikeistaan?
Onko hän oikeasti kirurgi?
Entä jos hän onkin murhaaja kirurgin vaatteissa?
Jos hän onkin kirurgi, tietääkö hän, kuka sinä olet ja mitä sinä haluat?
Onko hän pätevä toiminnassaan?
Niin, miten toimit?
Ihmisen toiminta eri tilannetekijöiden kontekstissa
Ihminen voi toimia primitiivisesti ja reaktiivisesti vaistojensa varassa. Saatat paeta tai puolustautua. Isket taskusta oman puukkosi mieheen. Toimit välittömästi, ajattelematta ja automaattisesti. Seuraamukset ovat sen mukaiset. Mies kuolee.
Toisaalta saatat olla toimimatta, vain olet, koska oletat kirurgin operaation olevan sinulle parhaaksi. Luotat häneen.
Voit ymmärtää olevasi leikkaussalissa. Voit olla niin nukutusaineen väsyttämä, että et edes kykene toiminaan. Ympäristötekijät määräävät toimintasi.
Kirurgi näyttää tutulta. Kenties hän oli sama henkilö, jonka kanssa juuri keskustelit. Tai sitten muistat väärin. Päätät puhuttaa häntä muodostaaksesi sosiaalisen yhteyden.
Hän kertoi olevansa huippuyliopiston kasvatti. Mutta ei maininnut tehneensä vastaavaa operaatiota aikaisemmin. Haet järjellistä selitystä luottaaksesi mieheen.
Järki sanoo jäämään aloilleen, mutta tunne kertoo juosta. Omatuntosi astuu peliin. Haet selitystä olemassaolollesi. Onko oikein, että sinä selviät?
Panikoit ja pakenet. Rauhoitut ja pysähdyt. Palaatko?
Ihmisen toiminta tieteellisenä ilmiönä
Ihmisen toiminnan tutkiminen on ihmistieteiden ylivoimaisesti vaikein asia.
Taloustiede on osa ihmistieteitä eli sosiaalisia tieteitä, joissa tutkitaan ihmisen toimintaa.
Ihminen toimii.
Ei ole olemassa rationaalista ja ei-rationaalista toimintaa. On vain toimintaa.
Toimintaan vaikuttavat moninaiset asiat.
Toiminta voi olla tavoitteellista tai tavoitteetonta.
Toimintaa seuraavat tulokset.
Tulokset voivat olla toivottuja tai ei-toivottuja.
Tavoitteen, toiminnan ja tuloksen välinen suhde ei ole kausaalista.
Tavoitteen, toiminnan ja tuloksen välistä suhdetta ei voi kuvata.
Toiminnan ja tuloksen voi havaita, mutta tavoitetta ei voi täydellisesti ymmärtää.
Edes toimija itse.
Ulkopuolinen tarkkailija voi havaita toiminnan.
Hän voi havaita lopputuloksen.
Hän voi selvittää syytä saamatta selvyyttä.
Hän voi moralisoida, mutta häneltä puuttuu oikeus sanoa, oliko toiminta oikein vai väärin.
Olisiko hän toiminut samoin?
Miten ihmiset yleensä toimisivat vastaavassa tilanteessa?
Miksi näin kävi?
Tiede ihmisen toiminnan tutkijana
Ihmisen toiminnan tutkiminen eroaa luonnontieteistä, koska ihmistoiminnasta ei ole muodostettavissa yleisiä lakeja. Luonto seuraa kausaliteettia, ihminen ei.
Taloustiede pyrkii lähestymään ihmisen toimintaa erilaisilla menetelmillä.
Ekonomisti ilmoittaisi, että tilastoanalyysin mukaan 41 % otoksen ihmisistä pakenisi veitsen kanssa lähestyvää miestä.
Mitä se kertoo kyseisestä tilanteesta? Mikä on tämän ”tiedon” arvo? Missä olosuhteissa se pätee?
Gender-tutkija kyseenalaistaisi lähestyvän miehen sukupuolen.
Onko hän sittenkään mies? Miten hänen maskuliinisuutensa/femininiinisyytensä vaikuttaa toimintaan? Miten tasa-arvo esiintyy tilanteessa? Syrjitäänkö tässä toista sukupuolta?
Juristi vertaa tilannetta kirjattuun oikeuteen ja tuomitsee toimijan toiminnan mukaan joko syylliseksi tai syyttömäksi. Onko lieventäviä asianhaaroja? Mitkä tilannetekijät vaikuttivat? Mikä on oikea tuomio suhteessa yleiseen moraalikäsitykseen?
Psykologi pyrkii pääsemään toimijan aivoituksen sisälle. Miksi hän toimi näin? Mikä hänen toimintaansa ohjasi? Selittääkö vaikea isäsuhde toimijan käytöksen?
Johtopäätökset
Ihmistoimintaa tutkittaessa voidaan vastata kysymykseen, mitä tapahtui, miten ja milloin?
Tapahtumien raportointi on havainnollista tutkimusta, joka vaatii tutkijan läsnäoloa.
Läsnäolo on toimintatutkimusta.
Toimintatutkimus on subjektiivista eli tutkijan tulkitsemaa.
Ihmisen toiminnan tulkittujen havaintojen raportointi on historiaa.
Ihmisen toiminnan tulkittujen havaintojen raportointi ei ole tiedettä.
Mitä on siis tiede?
Ihmistoimintaa tutkittaessa ei voida vastata kysymykseen, miksi tapahtui?
Ihmisen toiminnan tutkimuksesta ei myöskään voida vastata kysymykseen, mitä tulee tapahtumaan?
Mihin ihmistiede hakee vastausta?
Mihin ihmistiede perustuu?
Ihmistiede perustuu yksilöiden haluun pyrkiä tavoittelemaan yksilöllistä täydellisyyttä toiminnalla.
Ihmiselle A on parempi kuin B tai C tai N. Siksi hän toimii tavalla, joka lähestyy A:ta.
A on aina yksilöllinen. A voi olla masokistinen, muiden mielestä oikein tai väärin, laillinen tai laiton, sopiva tai sopimaton. A voi olla mitä tahansa. A on A.
Ihminen on mielensä ja ympäristönsä vanki. Hänen täydellisyytensä on rajallisesti rajaton. Hän arvostaa erilailla erilaisia asioita oman yksilöllisen elinympäristönsä piirissä.
Ihmistiede voi hakea vastausta vain yksilöiden arvostuksiin annetuissa olosuhteissa.
Arvostukset ovat aitoja, mutta eivät absoluuttisia.
Ei ole olemassa absoluuttista arvoa. On vain yksilöllisiä arvostuksia.
Toiselle A on parempi kuin B, toiselle N on arvokkaampi kuin A.
Kyse on vain arvoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti