Jussi Hyöty: Osakekeissien pauloissa

Viikonlopun aikana tuli kahlattua läpi Jussi Hyödyn teos Osakekeissien pauloissa - intohimona analyysi. Kuten nimikin kertoo, kirja on tarkoitettu henkilöille, joilla on intohimo analyyseja kohtaan eli alan ammattilaisille. Perus osakesijoittajalle se on liian syvälle menevää luettavaa ja kevyitä sijoitusvinkkejä siitä on turha hakea.

Intohimoiselle analyytikolle Hyödyn kirja kuitenkin osui ja upposi. Hyöty käy kirjassaan perusteellisesti läpi nykyaikaista osakemarkkinaa sekä erilaisia analyysimenetelmiä. Kirjan parasta antia ovat pitkät ja perusteelliset esimerkit. Hyöty esittelee mm. Soneran keissin yhtiön villien vuosien ajalta, jolloin yhtiö oli ostanut Saksasta umts-luvat (=ilmaa) ja kovenanttien paukkuminen uhkasi vaikeuttaa yrityksen rahoitustilannetta. Lopulta päädyttiin Telia-Sonera fuusioon, mikä oli analyytikon kannalta oma erityiskeissi.

Hyödyn erikoisalaa ovat Nokia-analyysit, joten yritystä käytetään kirjassa useammissa esimerkeissä. Esimerkit ovat perusteellisia ja etenevät vaihe vaiheelta. Erinomaista oppimateriaalia käytännön elämästä. Selkeimmin jää mieleen se kuva, että analyytikon työ on perustellun näkemyksen ottamista laajan tietoaineiston pohjalta.

Bouncebackability

Belfastilainen kaverini Andrew opetti minulle reilu viisi vuotta sitten termin bouncebackability. Andrew väitti kiven kovaa keksineensä termin ja ujuttaneensa sen paikalliselle jalkapalloilijalle, joka eräässä erätaukohaastattelussa toisti termiä jokaiseen kysymykseen. Wikipedian mukaan termiä käytti ensimmäisen kerran Crystal Palace FC:n entinen pelaaja ja nykyinen manageri Iain Dowie. MacMillanin sanakirjasta löytyy taas toinen näkemys käsitteen syntyhistoriasta.

Oli termin alkuperäinen syntyhistoria mikä tahansa, Andrewn ja kumppaneiden tavoitteena on saada bouncebackability määritellyksi Britannian viralliseen sanakirjaan. Toistaiseksi termi on saatu ujutettua Britannian jalkapallokäsitteistöön, Pohjois-Irlannin päämedioihin, Britannian parlamenttiin sekä muutaman europarlamentaarikon toimesta myös Euroopan parlamentin täysistuntoon.

Mitä bouncebackability sitten tarkoittaa? Nettisanakirjojen mukaan “Bouncebackability is the art of getting back on track” Suomeksi sen voisi kääntää esimerkiksi ”takaisin ponnistamisen taidoksi”. Annan kolme esimerkkiä.

Urheilumaailmassa termi tarkoittaa joukkueen tai urheilijan kykyä palautua tappiotilanteesta takaisin taistoon. Esimerkiksi jääkiekossa, kun vastustaja vie ensimmäisen erän 0-2 punnitaan joukkueen henkistä kykyä nousta takaisin taistelemaan voitosta. Pelistä on pelattu vasta yksi kolmasosa ja 40 minuutissa on kaikki mahdollisuudet kuroa etumatka umpeen ja mennä ohi. Toiset joukkueet lamaantuvat ja kummelimieliala ”jätkät me ollaan hävitty tää peli” valtaa mielen. Toiset joukkueet sen sijaan sisuuntuvat, eivät anna periksi ja yrittävät kahta kauheammin kuroa etumatkan umpeen, jolloin myös onni alkaa kääntyä heidän puolelleen. Ruotsalaiset ovat malliesimerkki tästä.

Yrityksille termi tarkoittaa kykyä sopeutua takapakkeihin, kuten esimerkiksi markkinoiden katoamiseen alta. Moni yritys, joka oli tottunut markkinoiden tasaiseen kasvuun, joutui talouden nopean romahtamisen takia heräämään uuteen todellisuuteen. Tärkein asiakas, joka aiemmin tilasi merkittävän osan liikevaihdosta ilmoitti karsivansa alihankintaverkostoaan. Volyymit saattoivat pudota puoleen ja tilauskirja, joka aikaisemmin oli ollut täynnä, ammottikin yhtäkkiä tyhjyyttään. Mitä tehdä? Tässä tilanteessa punnitaan johdon ja koko yrityksen bouncebackabilityä. Toiset yritykset eivät kykene sopeutumaan markkinan muutokseen, käpertyvät vanhaan ja kuihtuvat kuoliaaksi. Toiset sen sijaan ottavat haasteen vastaan, tekevät kaikkensa uusiutuakseen, lähtevät aktiivisesti hakemaan uusia asiakkaita ja selviytyvät yli tiukan ajan. Kun talous taas kukoistaa huomataan, että vahvat ovat vahvistuneet ja heikot heikentyneet.

Yksityiselämässä termi tarkoittaa henkilön kykyä kohdata henkilökohtaiset takapakit. Urallaan eteenpäin pyrkivät henkilöt kiitävät kiihdytyskaistalla usein keskimäärin 35-vuotiaiksi asti vastuun ja vallan jatkuvasti lisääntyessä. Onnistumiset seuraavat toisiaan ja noste kantaa. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin väistämättä ensimmäinen takapakki. Jokin juttu vain menee reisille. Silloin mitataan henkilön takaisinponnahtamisen taito. Toiset henkilöt eivät kestä epäonnistumista ja menettävät otteensa, jolloin seurauksena on usein epäonnistumisen sarja ja otteen lipeäminen kenties pysyvästi. Toiset taas ottavat takapakin tyynesti, pitävät paketin kasassa, kääntävät takapakin oppimiskokemukseksi ja palaavat pikaisesti kasvu-uralle yhtä kokemusta rikkaampana. Ilmiötä voi soveltaa myös astetta kovempiin kavereihin eli esimerkiksi nyt irtisanoutuneisiin tai irtisanottuihin pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiin. On mielenkiintoista seurata, ketkä ponnahtavat pian taas takaisin pintaan. Vahva veikkaukseni on, että esimerkiksi Kai Seikusta ja Jukka Hienosesta kuullaan vielä…

Avioliitto kannattaa - myös taloudellisesti

Sijoitusguru Warren Buffet on kunnostautunut myös avioliittoneuvojana. Buffetin neuvot voidaan kiteyttää ajatukseen: "Marry for love and make the money later". Useammissa vaurastumista käsittelevissä teoksissa on todettu pitkän avioliiton korreloivan kaikista muuttujista kaikkein voimakkaimmin vaurauden kehittymisen kanssa. Tulee siis mieleen, että kannattaisiko sinkkujen tämän perusteella ottaakin käyttöön uusi iskurepliikki: "Hei, lähtisitkö kasvattamaan vaurautta kanssani?"

Ohio State Universityn tutkija Jay Zagorsky on tutkinut suuria ikäluokkia ja päätynyt siihen tulokseen, että naimisissa olevan varallisuus kasvaa keskimäärin 16% vuodessa, kun sinkut joutuvat tyytymään puoleen tästä. Barbara Kiviatin TIME-lehden kolumnissa perusteluina tutkimustulokselle mainitaan mm. saavutettavat säästöt asumis- ja elämiskustannuksissa sekä kotitöiden jakamisesta syntyvät hyödyt. Luonnollista: se, että jompi kumpi siivoaa vähentää toisen siivoamisen tarvetta, ellei hän nimenomaan joudu siivoamaan tämän toisen sotkuja. Näin vapautuu aikaa tuottavampaan!

Maria Cancian ja Deporah Reed tutkivat samaa aihetta uudessa teoksessaan Changing Poverty, Changing Policies. He havaitsivat, että ero varallisuuden kasvussa avioparien ja sinkkujen välillä on kuitenkin kaventunut viime vuosina. Syinä tähän mainittiin mm. avioliittojen määrän aleneminen, avioerojen määrän kasvu, yksinelävien naisten paremmat työmahdollisuudet ja parantuneet palkat, kasvanut synnytysikä, pienetyneet lapsimäärät sekä muuttuneet asumisjärjestelyt. Tutkijat toteavat kuitenkin, että ero avioparien ja yksinelävien välillä on silti merkittävä. Esimerkiksi lapsi, joka syntyy avioliiton ulkopuolella, elää viisi kertaa todennäköisemmin köyhyysrajan alapuolella kuin avioliitossa syntynyt lapsi. Pelkästään naimisiin meneminen ei kuitenkaan poista ongelmaa vaan tutkijoiden johtopäätöksenä on, että työmahdollisuuksia tulisi kehittää siten, että ihmiset voisivat olla sekä hyviä työntekijöitä että hyviä vanhempia. 

Jotta ei syntyisi kuvaa, että naimisiin kannattaisi mennä taloudellisista syistä, on hyvä siteerata vielä Buffetia, jonka mukaan: 

"Marrying for money is probably a bad idea under any circumstances, but it is absolutely nuts if you are already rich"

Tekstit voi kokonaisuudessaan lukea näistä linkeistä: 

http://curiouscapitalist.blogs.time.com/2009/09/21/marriage-is-for-suckers/

http://www.time.com/time/business/article/0,8599,1924327,00.html

Sinkko ja rikastumisen huoneentaulu

Löysin kirjastosta kaksi kansankapitalisti Erkki Sinkon teosta. Sinkko on tehnyt osakemarkkinoilla sen, mistä moni haaveilee, joten päätin poimia teokset tutkailuun, josko niistä löytyisi jotain opittavaa. Ensimmäinen teos oli Lyhyt kirja rikastumisesta, jonka Sinkko kirjoitti yhdessä Kai Vakkurin kanssa. Toinen teos oli Sihtauksia, joka oli kokoelma Sinkon pörssikolumneista vuosilta 1985-1998. Vuodet olivat kasinotalouden kuuminta aikaa, joten ajankohtaisena sijoitusopuksena teosta ei kannata tutkailla vaan ennemminkin hauskana historiallisena kuvauksena kansakuntamme pörssihistorian hulluista vuosista.

Sinkon teoksista oli yllättävän vaikea löytää periaatteellisia sijoitusvinkkejä. Selväksi käy, että Sinkko arvostaa varakkaita osingonmaksajia, yhtiöitä joissa on toiminnan laajuuteen nähden pieni osakepääoma, runsaasti jakamattomia voittovaroja ja muuta vapaata pääomaa, sekä paljon aliarvostettua omaisuutta. Nämä ovat hänen vaatimuksensa pörssiyhtiölle. Yksi listaus kuitenkin löytyi, joten se oli sopivaa poimia talteen.

Sinkon Rikastumisen huoneentaulu:

1) Tingi kulutuksesta saadaksesi alkupääoman kokoon

2) Valitse pörssi

3) Valitse pörssiosakkeista sopiva lajitelma

4) Sijoita pitkällä tähtäyksellä

5) Vältä velkaa kuin ruttoa

6) Ota tuottoa osingoista

7) Ole aktiivinen

8) Älä rakastu rahaan – elämä on lyhyt

9) Älä tee vilppiä vaan noudata pelisääntöjä

10) Käännä oma ja naapurien kateus voimavaraksi

Muita poimintoja Sinkolta

"Rikkaan onni on siinä, että hänen ei tarvitse koko ajan pitää huolta toimeentulosta. Jää aikaa kehittää itseään, kokea eettisiä nautintoja, olla hyödyksi muille."

"Kolmea asiaa ihmisen pitää tavoitella: oikeudenmukaisuutta, jatkuvuutta ja elämäniloa."

"Keisari Vespanius lausui aikoinaan kuolemattomasti ”Pecunia non olet” eli ”raha ei haise” kun keisarin oma poika oli arvostellut isäänsä siitä, että tämä oli pannut yleiset käymälät verolle."

"Perheen ensimmäinen osakesalkku voisi olla vaikka seuraavansisältöinen: yksi pankki, yksi kauppa, yksi metallinjalostaja, yksi metsäyhtiö ja yksi tietoliikennefirma. Yhtiöiden valinnassa kannattaa valita se, jossa itse asioi."

"Toimeliaisuus opettaa lapsen arvostamaan työntekoa ja tienestiä."

”Kolme on uskollista ystävää – vanha vaimo, vanha koira ja käteinen raha” - Benjamin Franklin (1706-1790)