Strateginen hallitus

Hallituskonkari Matti Laineman pääteos Strateginen hallitus on sanalla sanoen paras Suomessa kirjoitettu hallitustyöskentelyä käsittelevä teos. Jos pitäisi lukea yksi hallitustyöskentelykirja, olisi Laineman teos oikea valinta.

Toisin kuin useimmat hallitustyöskentelykirjat, Laineman kirja ei niinkään keskity käymään läpi hallitustyöskentelyn juridiikkaa vaan kuvaa hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ja toimintoja laajalla käytännön kokemuksella. Kirjan rikkaus on sen erinomaiset esimerkit aidoista yrityksistä. Esimerkkien ja kirjoitustyylin johdosta kirja sopii sekä hallitustyöskentelyn aloittajille että pörssiyhtiön hallitusammattilaisille. Kirjasta riittää ajatuksia ammennettavaksi useammaksikin lukukerraksi. Perustelut näkemyksille ovat myös niin vahvat, että vastaan on vaikea väittää. Tämä kirja kuuluu asiasta kiinnostuneiden kirjahyllyyn. Suosittelen.

Strateginen hallitus

Lainema painottaa erityisesti hallituksen roolia strategisessa päätöksenteossa. Laineman mukaan hallitus voi vaikuttaa strategisen päätöksenteon laatuun seuraavilla tavoilla:

1. Määrittelemällä selkeä ja innostava visio strategiatyöskentelyn pohjaksi
2. Myötävaikuttamalla strategian tehokkuuteen eli sen iskukykyyn ja pysyvyyteen
3. Myötävaikuttamalla siihen, että tarkoituksenmukaiset strategiset päätökset tehdään nopeammin
4. Myötävaikuttamalla strategian toteuttamisen läpimenon nopeuteen
5. Parantamalla yrityksen kannustus- ja palkitsemisjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta
6. Varmistamalla toimitusjohtajan sekä yrityksen että toimialan tilanteen yhteensopivuus
7. Nostamalla johdon ja henkilöstön tavoitetasoa mielekkäällä tavoitteiden asettelulla
8. Valvomalla tiukan moraalisen ja eettisen koodin juurruttamista organisaatioon

Erityisesti strateginen hallitus tunnistaa strategisen dialogin neljä menestystekijää:

1. Vaatimus strategisten olettamusten dokumentoinnista
2. Kyseenalaistaa strategiset olettamukset ja varmistua niiden realismista
3. Vaatimus vaihtoehtojen tunnistamisesta, niiden yhteisestä arvioinnista, kyseenalaistamisesta ja kehittämisestä.
4. Strategian edellyttämän muutosohjelman toteuttamisen valvonta.

Lisäksi Laineman mukaan strateginen hallitus oivaltaa usein, että optimaalinen strategia ei aina ole paras toteutettavissa oleva strategia. Yrityksen osaaminen, resurssit tai pätevyys saattavat olla kilpailijoihin nähden niin kevyitä, että optimaalinen strategia sisältää yrityksen kannalta liiaksi toteutukseen liittyviä riskejä. Siksi strateginen hallitus joutuu usein laajentamaan näkökulmaansa resurssistrategiseen suuntaan. Strateginen hallitus toimii ensi sijassa tilannelähtöisesti. Se panostaa aina niihin valvonnan ja kyseenalaistamisen välineisiin, jotka ovat yrityksen kannalta relevantteja.

Poimintoja

• Suomessa on varsin vähän yrityksiä, joissa omistajat ovat sekä kasvottomia että kaukana.
• Omistajaohjaus on omistajien välillistä ja välitöntä vaikuttamista yrityksen johtamiseen.
• Yrityksen menestymisen määritelmä saattaa olla eri omistajien näkökulmasta erilainen. Omistajat eivät - kuten kaikki toimitusjohtajat tietävät - ole mikään homogeeninen käsite.
• Selvityksen mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat kokevat omistajia voimakkaammiksi vaikuttajiksi sekä median että analyytikot.
• Talouden kasvun moottoreita eivät viime aikoina ole olleet suuret pörssiyritykset vaan pienet ja keskisuuret yksityisesti omistetut yritykset. Ilman pörssiä omistajilla on vähemmän sekä välittömiä että välillisiä omistajaohjauksen instrumentteja. Tällöin omistajaohjauksen tärkeimmäksi ja usein ainoaksi välineeksi jää hallitus. Analyytikot eivät ole kiinnostuneita näistä yrityksistä ja mediakin vain poikkeustapauksissa. Milloin omistajat ovat jo vetäytyneet yrityksen johdosta, hallituksen rooli korostuu merkittävästi.
• Omnipotentille omistajajohtajalle hallitus on joskus vain omaa egoa korostava yksittäisten asiantuntijoiden ryväs.
• "Hallituksen tehtävänä ei ole strategian määrittely vaan strategian arviointi ja strategian kehittämisprosessin valvonta" - Andrews
• Rakentavaa tyytymättömyyttä ei ole se, että hallitus antaa potkut toimitusjohtajalle yrityksen kannattavuuden heikennyttyä. Se vain osoittaa, että hallitus on itse epäonnistunut valvontatehtävässään jo vuosia ennen kriisiä.
• Keskeisin lähtökohtaolettamus on se, että yrityksen menestyksen merkittävin vaikuttaja on yrityksen valitsema strategia. Strategia tähtää kilpailuetuun tietyssä kilpailuympäristössä. Strategiset päätökset perustuvat yrityksen dominoivan koalition eli lähinnä yrityksen johdon ja hallituksen näkemykseen kilpailutilanteesta.
• "Vaikeinta on kysyä oikeat kysymykset, ei niinkään vastata niihin." - Peter Drucker
• Toimitusjohtaja vastaa kilpailuareenasta, hallitus puheenjohtajansa johdolla horisontista, toimialan tulevaisuuden voimien tunnistamisesta ja niiden aiheuttamien uhkien ja mahdollisuuksien havaitsemisesta.
• Keskittynyt osakeomistus heijastuu hallituksen strategiseen osallistumiseen ja sen jäntevyyteen.
• Hallituksen strategisen toimintamallin tarkoituksenmukaisuuden ratkaisevat toimialan ja yrityksen tilannetekijät. Omistajarakenne heijastaa sitä, miten selkeä on omistajien tahto. Siitä usein myös riippuu, onko yrityksessä dokumentoitu omistajastrategia.
• Zahra ja Pearce määrittelivät hallituksen kolme erilaista roolia: palvelurooli, valvonnan rooli ja strateginen rooli.
• Hallituksen tehtävä monialayrityksessä painottuu toisin kuin yhden toimialan yrityksessä. Monialayrityksen strategian ydin on portfolion määrittely eli missä bisneksessä yritys toimii ja miten se salkussaan olevia yrityksiä painottaa.
• Hallituksen täytyy jatkuvasti seurata sitä, missä määrin toimialaan liittyvät strategiset olettamukset pitävät paikkansa. Juuri nämä olettamukset ovat vaikuttaneet siihen, miksi yritys on mukana kyseisessä bisneksessä. Jos toimialan strategisia olettamuksia joudutaan tarkistamaan, on myös arvioitava täyttääkö toimiala enää niitä kriteereitä, joita portfoliostrategiassa on määritelty.
• Jos johto epäonnistuu, syy on hallituksen enemmän kuin kyseisen johtajan. Hallitus on johtajan valitessaan ollut todennäköisesti paremmin selvillä yrityksen haasteista kuin tehtävästä kiinnostunut johtaja. Hallitus on myös valitun toimitusjohtajan työtä ohjannut ja arvioinut. Hallituksella on oltava reaaliaikainen näkemys siitä, ovatko valittavan johtajan kyvyt ja ominaisuudet yrityksen tilanteeseen yhteensopivia vai ei.
• Hallituksen toiminnassa voidaan sanoa olevan kolme tasoa. Ensimmäiseksi on asioita, joihin on pakko vaikuttaa. Toinen taso on ne asiat, joihin hallitus vaikuttaa todennäköisesti ja kolmas se, jolla alueella hallituksella on mahdollisuus vaikuttaa.
• Moni hallitus on hämmästynyt nähdessään, mihin se todellisuudessa aikansa käyttää.
• "Riittävä omistusosuus lisää sitoutumisen astetta sekä ajalla että energiatasolla mitattuna. Sadan tuhannen euron omistusosuus on minimi minkä tahansa pörssiyrityksen hallituksen jäsenelle."

Lähde: Matti Lainema, Strateginen hallitus, 2006.