maanantai 24. syyskuuta 2012

Arvopaperin Blogi: Olen, siis omistan

Vierailin viime viikolla kirjoittajana Arvopaperin kumppaniblogissa. Kirjoitin omistamisen filosofisisista lähtökohdista eli itsensä omistajuudesta. Alla linkki Arvopaperin sivulle ja tekstini. 

Arvopaperi: Olen, siis omistan



Olen, siis omistan

Minä omistan itseni. Kuka muu minut omistaisi? Omistan sekä kehoni että mieleni. Omistan myös ajatukseni ja toimintani tulokset, omat aikaansaannokseni. Kenelle muulle ne kuuluisi? Olen, siis omistan. Kaikki me omistamme, ainakin itsemme. Itsensä omistajuus (self-ownership) on ihmisen elämän ja ihmisarvon perusta. Itsensä omistajuus on luonnollinen ja rajoittamaton ihmisoikeus. Ilman sitä olisimme muiden määräysvallassa olevia orjia. Omistajuus on erottamaton osa ihmisyyttä.
Koska olen ja omistan, mitä kaikkea minä omistan? Miten minä omistan? Miksi minä omistan? Miten huolehdin itsestäni ja omaisuudestani? Koska omistajuuden perusta on ihminen itse, kannattaa ensin investoida itseensä. On fiksua pitää huolta arvokkaimmasta omaisuudestaan eli kehostaan ja mielestään.
Toiseksi voi miettiä aikaansaannostensa arvoa. Mitä sellaista minä teen, ajattelen ja tuotan, millä on muille arvoa? Miten jaan tuotokseni ja saanko siitä kunnon korvauksen? Myynkö aikaani ja osaamistani työnantajalle kiinteää korvausta eli palkkaa vastaan vai toiminko suoraan omaehtoisena yrittäjänä? Oli työtapani kumpi tahansa, saan vastinetta tuotokselleni vain vapaaehtoisessa vaihdannassa. Vapaaehtoisessa vaihdannassa molemmat osapuolet saavat enemmän kuin antavat, muutoin vaihdantaa ei tapahtuisi. Molemminpuolinen lisäarvo on mahdollista siksi, että arvostamme asioita eri tavalla eri tilanteissa. Vaihdanta vapauttaa tämän yhteisen arvohyödyn.
Omaisuutta on kahdenlaista. On luonnollista omaisuutta, jonka saamme syntyessämme ja on karttuvaa omaisuutta, jonka saamme vain säästämällä. Säästäminen on teoriassakin ainoa tapa lisätä omaisuutta. Säästäminen tarkoittaa sitä, että kulutamme vähemmän kuin vapaaehtoisessa vaihdannassa saamme vastiketta. Tällöin kertyy vastikevarantoa eli varallisuutta. Myös perintö ja lahjat ovat vapaaehtoisen vaihdannan kautta saatua vaurautta, niistä vain emme ole joutuneet antamaan vastinetta. Samoin omaisuutemme arvonmuutokset, sekä nousut että laskut, ovat vaihdantaa, koska muutokset realisoituvat vain vaihdannassa.
Omaisuudellamme on kaksi arvoa. Ensinnäkin on subjektiivinen arvo eli omaisuuteni arvo minulle henkilökohtaisesti sellaisena kuin se on. Subjektiivisesti kannattaa omistaa sellaista varallisuutta, jolla on itselle eniten arvoa, siis joka parhaiten vastaa omaa arvomaailmaa. Pidä omaisuutesi siellä, missä on sydämesi.
Toiseksi omaisuudella on vaihdanta-arvo eli ostovoima, joka määräytyy markkinoilla vapaaehtoisessa vaihdannassa muiden ihmisten arvostuksista. Vaihdantatarkoituksessa kannattaa omistaa varallisuutta, jolla on muille eniten arvoa sekä nyt että etenkin tulevaisuudessa. Omaisuudestasi kannattaa pitää huolta, sillä ostovoimasi on yhtä kuin tuottamasi lisäarvon ja vaurautesi vaihtoarvon summa. Ostovoima on vapautta toteuttaa omia tavoitteita vaihdannassa.
Olemme ja omistamme, vaihdamme ja vaurastumme. Omistajuus kuuluu siis kaikille.
Tero Luoma, sijoitusjohtaja, Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts with Thumbnails