Omistajalle kaikki on kallista

Yrittäjä, tiedätkö omistuksesi arvon?

Merkittävä osa suomalaisista yrittäjistä ei tiedä yrityksensä arvoa; sekä numeerista arvoa että sitä, mistä yrityksen arvo koostuu. Tämä on huolestuttavaa, sillä yritys on usein yrittäjän taloudessa suurin omaisuuserä. Toisinaan yrittäjän kannattaisi katsella yritystään omistajan silmin. Vaikka yritystä ei olisi tarkoituskaan muuttaa rahaksi, ymmärrys omistuksen arvosta ja sen osatekijöistä auttaa kehittämään yhtiötä oikeaan suuntaan.

Yrittäjän ja omistajan ajattelueroa voi kuvata tarinalla yrittäjästä ja omistajasta baarissa.

Yrittäjä tarjoaa baarissa kierroksen – “firman piikkiin!”, hän voi huudahtaa. Yrittäjä maksimoi omaa hyötyään osittain siirtämällä henkilökohtaisia kuluja yritykseen sisään – “firman piikkiin”. Yrityksen tuloksen maksimointi ei ole kaikille yrittäjille tärkeintä. Osa pyrkii jopa minimoimaan maksettavia veroja ja hakemaan alv-vähennyksiä kasvattamalla kustannuksia. Yrittäjyys ja yritys ovat osa elämää.

Sen sijaan yrityksen omistajan kannattaa baarissa maksaa kaikki omasta pussista. Omistajalle baarikierros maksaa aina vähintään 5-10-kertaisesti. Omistajalle kaikki on kallista, koska omistaja ajattelee yrityksen arvoa. Yrityksen arvo määrittyy usein tietyllä kertoimella suhteessa käyttökatteeseen tai tulokseen. Kerroin voi olla esimerkiksi 5-10 välillä, tai enemmän. Kierros baarissa kustannuksena rokottaa yrityksen arvoa moninkertaisesti. Mieti tätä seuraavan kerran, kun kuittaat laskua! Omistaja ymmärtää tuloksen arvon ja pyrkii minimoimaan yhtiölle koituvat kustannukset maksimoidakseen yrityksen arvon.

Yrittäjyyden ja omistajuuden murroskohdassa on pohdittava, maksimoiko yrittäjänä omaa hyötyään vai maksimoiko firman arvoa. Yrittäjän on hyvä omaksua omistajan ajattelutapa ajoissa. Firman arvoa mietittäessä omistajayrittäjä onkin kääntänyt katseensa jo tulevaisuuteen – kuinka yrityksestä voisi tulla mahdollisimman arvokas. Hyvä omistaja vahtii firman kuluja ja käyttää rahoja fiksuihin arvoa kasvattaviin investointeihin.

Tero Luoma on Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:n sijoitusjohtaja. Hän tekee väitöskirjaa omistajien roolista yritystoiminnan arvonluonnissa ja on tutkinut yrittäjyys-, omistajuus- ja pääomateorioita.

Teksti on julkaistu osoitteessa http://yrittajastaomistajaksi.fi/omistajalle-kaikki-on-kallista/

Arvopaperi: Mihin Suomi investoi?

Mihin Suomi investoi?

Seuraan tarkkaan investointeja ja rakentamisen kehittymistä Suomessa, ne kun toimivat hyvänä indikaattorina talouden tilasta, tulevaisuudesta ja pääomavirroista. Erityisesti minua kiinnostavat teolliset investoinnit. Kun putsataan tilastoista asuntorakentaminen, julkiset infrahankkeet, ydinvoimalat ja yrityskaupat, mitä jää jäljelle? Kuka investoi Suomeen, mitä ja miksi?

 

Yksityiset investoinnit ovat Suomessa huolestuttavan harvinaisia. Suuria suunnitelmia on kyllä julkistettu, mutta vain murto-osa koskaan lähtee liikkeelle. Fakta on, että suomalaisten suuryhtiöiden investoinneista iso osa suuntautuu ulkomaille. Outotecin Pertti Korhosen mukaan suomalaiset yritykset ovat haluttomia investoimaan Suomeen, koska maariski on liian suuri. Herätys hallitus, maariski on poliittinen mittari! Ulkomaisten investointien houkuttelu on usein agendalla ja Googlen 450 miljoonan euron datakeskus Haminaan on hieno esimerkki, mutta kuinka kannustaisimme kotimaisia yrityksiä investoimaan Suomeen?

 

Noin 5 miljardin euron kokonaisinvestoinneista teknologiateollisuus ja energiahuolto ovat tyypillisesti olleet suurimmat investoijat. Niin ne ovat nytkin, vaikka teknologiateollisuuden investoinnit Suomeen ovat merkittävästi supistuneet. Kaupan alan investoinnit ovat lähivuosina alemmalla tasolla, näin ovat isot ryhmät ilmoittaneet. Metsäteollisuudelta on turha odottaa uusia paperi- tai sellutehtaita Suomeen. Kaivossegmentti ei Talvivaaran jälkeen oikein pääomia houkuttele. Kemianteollisuus ja uusiutuva energia on niitä harvinaisuuksia, joissa investoinnit ovat kasvussa. Esimerkiksi paljon parjatut tuulivoimainvestoinnit ovat vihdoin liikkeellä. UPM toteuttaa biojalostamohankettaan Lappeenrannassa, Vapo sen sijaan vetäytyi. Neste Oil ja ST1 ovat uskaltaneet investoida uusiutuviin polttoaineisiin. LNG-terminaalejakin on tulossa. Taaleritehdas on tuulivoima- ja Biotehdas-investoinneillaan yksi uusiutuvan energian suurimpia investoijia.

 

Investoiminen on vaikea laji. Vaikka kuinka tehtäisiin laskelmia, silti täydellistä tietoa tulevaisuudesta ei koskaan ole käytettävissä. Silti pitäisi pystyä päättämään, mihin investoida ja milloin. Jos ei investoi vähintään poistojen verran, on vaikea pysyä mukana kehityksessä. Jos taas yli-investoi, ovat seuraukset usein kalliit. Pahiten polvillaan ovat yhtiöt, jotka kasvuun uskoen kasvattivat kapasiteettiaan velkavivulla ennen 2008 pudotusta. On tuliteriä tuotantolaitoksia, jotka pyörivät nyt alhaisilla käyttöasteilla. Kiinteät kulut, poistot ja rahoituskulut painavat tulosta, joten ilman kunnollista kannattavuutta tai vakavaraista tasetta omat pääomat hupenevat ja pankki joutuu perimään saamisiaan. Kun koko toimialalla on ylikapasiteettia, päädytään usein hintakilpailuun, jossa heikoimmat putoavat pelistä.

 

Miksi investointeja tehdään? Isoin osa investoinneista on vanhan kapasiteetin korvaamista. Kapasiteettia lisää vain energiahuolto. Isona trendinä käynnissä on kapitalistinen pääoman ylimarssi työvoimasta. Investoinnit suuntautuvat työn tuottavuuden parantamiseen, mikä vääjäämättä tarkoittaa tuotannollisen työn vähentymistä. Investoidaan logistiikkakeskukseen, robottitekniikkaan ja automaatiojärjestelmiin, jotta saadaan leaneja tavaravirtoja. Näiden investointien takaisinmaksu perustuu osaltaan pienentyviin henkilöstökustannuksiin. ”Koneet vievät työmme” sanotaan. Niin osittain vievätkin. Työn hintakilpailussa kun emme mitenkään pysty pärjäämään. Kuitenkin ainoa keino pitää yrityksemme kilpailukykyisinä ja edes jotain tuotantoa Suomessa on pitää huoli tuotantomme tehokkuudesta. Se saavutetaan investoinneilla.

 

Tero Luoma, sijoitusjohtaja, Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy

 

Alkuperäinen teksti löytyy täältä.