perjantai 30. syyskuuta 2011

Harrastelija, yrittäjä, palkkatyöläinen, omistaja vai sijoittaja?

Jatkona aikaisempaan erotteluun omistajan ja sijoittajan välillä, jatkan yhä käsitteiden määrittelyn problematiikkaa.


Milloin ruoanlaittaminen on harrastustoimintaa, yrittäjyyttä, palkkatyötä, omistajuutta tai sijoittamista?

Esimerkkinä ruoanlaitto

Minä laitan ruokaa. Syön. Nautin omasta aikaansaannoksestani.

Minä laitan ruokaa. Sinä syöt. Sinä nautit minun aikaansaannoksestani.

Me laitamme ruokaa. Me syömme. Me nautimme aikaansaannoksestamme.

Minä laitan ruokaa. Sinä syöt. Sinä nautit aikaansaannoksestani. Sinä maksat. Minä tienaan.

Minä laitan ruokaa. He syövät. He nauttivat aikaansaannoksestani. He maksavat. Minä tienaan.

Me laitamme ruokaa. He syövät. He nauttivat aikaansaannoksestamme. He maksavat. Me tienaamme.

Minulla on ravintolayritys. Kokki laittaa ruokaa. Asiakkaat nauttivat yrityksen aikaansaannoksesta. He maksavat. Yritys tienaa. Kokki saa palkan. Minä tienaan.

Meillä on ravintolayritys. Kokki laittaa ruokaa. Asiakkaat nauttivat yrityksen aikaansaannoksesta. He maksavat. Yritys tienaa. Kokki saa palkan. Me tienaamme.

Minulla on ravintolayrityksiä. Kokit laittavat ruokaa. Asiakkaat nauttivat yritysten aikaansaannoksista. He maksavat. Yritykset tienaavat. Kokit saavat palkan. Minä tienaan.

Meillä on ravintolayrityksiä. Kokit laittavat ruokaa. Asiakkaat nauttivat yritysten aikaansaannoksista. He maksavat. Yritykset tienaavat. Kokit saavat palkan. Me tienaamme.

Minulla on pörssilistatun ravintolayrityksen osakkeita. Kokit laittavat ruokaa. Asiakkaat nauttivat yrityksen aikaansaannoksista. He maksavat. Yritys tienaa. Saan osinkoa. Minä tienaan.

Meillä on pörssilistatun ravintolayritysten osakkeita. Kokit laittavat ruokaa. Asiakkaat nauttivat yrityksen aikaansaannoksista. He maksavat. Yritys tienaa. Kokit saavat palkan. Saamme osinkoa. Me tienaamme.

Pohdittavaksi

Esimerkin tarkoituksena on havainnollistaa harrastustoiminnan, yrittäjyyden, palkkatyöläisyyden, yrityksen omistamisen ja sijoittamisen eroavuuksia ja yhtäläisyyksiä. Itse toiminta eli ruoan laittaminen pysyy koko ajan samana. Vain tekijät, toiminnan organisointi ja hyödynsaajat muuttuvat.

Onko niin, että yritystoiminta alkaa silloin, kun hyödykkeestä maksetaan vastikkeena rahaa? Sitä ennen tapahtuva toiminta on vain harrastelijoiden puuhastelua? Vai onko niin, että yritystoiminta alkaa vasta silloin, kun toiminta on organisoitua ja virallista?

Entä milloin yrittäjyys muuttuu omistajuudeksi? Onko se silloin kun henkilö ei enää osallistu operatiiviseen toimintaan? Vai onko se silloin, kun henkilöllä on useampi kuin yksi liikepaikka?

Onko palkkatyö sitä, että toimitaan kiinteää korvausta vastaan? Mitä jos kokki onkin osakas. Tekeekö se hänestä yrittäjän? Tai jopa omistajan?

Mikä sitten erottaa omistajan sijoittajasta? Onko osakeomistuksen aikajänne erottava tekijä? Onko omistus epälikvidiä ja sijoitus likvidiä? Onko osuuden koolla merkitystä?

Esimerkissä toimitaan sekä yksin että yhdessä. Miten tulisi siis suhtautua kumppaneihin? Mitä lisäarvoa tuo kanssayrittäjä, kanssaomistaja tai kanssasijoittaja? Miten kumppanuus muuttaa toimintaa yksin toimimiseen verrattuna?

Helposti huomaa olevansa vanhojen käsitteiden vanki. Käsitteen muodostamaa mielikuvaa on vaikea muuttaa. Ehkä juuri siksi käsitteiden määritteleminen on usein tutkimuksen vaikein vaihe. Niin myös minulla.

4 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Tanskassa puhutaan sujuvasti neljännestä sektorista kun viitataan kaikkeen tekemiseen mikä ei osu selkeästi julkiselle, yksityiselle tai järjestöille. Suomalaisia tuo ajatus neljännen sektorin olemassa olosta tuntuu hämmentävän, perinteisten sektorien edustajat kokevat sen uhkaavaksi jos kilpailija ei täytä perinteisiä raameja.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista Elina! Neljäs sektori on hyvä käsite, silloin jos asioita pitää sektorisoida.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen johdantosi Tero.

    Sanoisinpa, että yrittäjyys alkaa siitä kun firmalla on pankkitili ja syntyy jotain menoja tai tuloja. Useimmilla mikroyrityksillä vain niitä menoja + toiminta lakkaa, valitettavasti.

    Ehkäpä noita sektoreita ei kannattaisi enää luoda lisää Suomen kaltaisissa pienen populaation maissa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista. Ja pahoitteluni viivästyneestä vastauksesta.

    Mielenkiintoinen määrittelypiste tuo pankkitili. Käteiskassan varassa toimiminen ei olisi silloin yrittäjyyttä. Tulot ja menot ovat luonteva osa yrittäjyyttä. Tosin tuloja (sekä menoja) on myös palkkatyössä. Harrastuksissa lähinnä menoja.

    Mitä sektoreihin tulee niin omassa ajattelussani lähtökohtana on aina yksilön toiminta. Tämä yksilön toiminta voidaan sitten sektorisoida tai luokitella miten kukin käyttötarkoituksensa takia haluaa. Ydinajatus on kuitenkin se, että vain yksilöt toimivat, eivät koskaan sektorit tai luokat.

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails