Palvelijoille uskotut rahat

Viime kerralla inspiraation lähteenä oli vaihtoehtorap, tällä kertaa innoittajana on Raamattu. Olen nimittäin kuullut useamman henkilön kertovan esitelmässään tai luennollaan Raamatun Matteuksen evankeliumin 25 luvun jakeissa 14-30 kirjoitetun tarinan palvelijoille uskotuista rahoista. Tämä tekstipätkä on saanut aikaan mielenkiintoisia, toisistaan hyvinkin paljon poikkevia tulkintoja liiketoiminnan, omaisuuden hoidon ja sijoittamisen etiikasta. Jokaisella henkilöllä on oikeus omanlaiseensa tulkintaan, mutta tarina on ainakin ajatuksia herättävä.

Palvelijoille uskotut rahat (Matt 25:14-30)

Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa.

Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Sitten hän muutti maasta.

Se, joka oli saanut viisi talenttia, ryhtyi heti toimeen; hän kävi niillä kauppaa ja hankki voittoa toiset viisi talenttia.

Samoin se, joka oli saanut kaksi talenttia, voitti toiset kaksi.

Mutta se, joka oli saanut vain yhden talentin, kaivoi maahan kuopan ja kätki sinne isäntänsä rahan.

Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi ja vaati palvelijoiltaan tilitykset.

Se joka oli saanut viisi talenttia, toi toiset viisi niiden lisäksi ja sanoi: "Herra, sinä annoit minulle viisi talenttia. Kuten näet, olen hankkinut voittoa toiset viisi."

Isäntä sanoi hänelle: "Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!"

Myös se, joka oli saanut kaksi talenttia, tuli ja sanoi: Herra, sinä annoit minulle kaksi talenttia. Kuten näet, olen hankkinut voittoa toiset kaksi."

Isäntä sanoi hänelle: "Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!"

Viimeiseksi tuli se palvelija, joka oli saanut vain yhden talentin ja sanoi: "Herra, minä tiesin, että sinä olet ankara mies. Sinä leikkaat sieltä, minne et ole kylvänyt ja kokoat sieltä, minne et ole siementä viskannut.

Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan. Tässä on omasi.

Isäntä vastasi hänelle: "Sinä kelvoton ja laiska palvelija! Sinä tiesit, että minä leikkaan sieltä, minne en ole kylvänyt ja kokoan sieltä, minne en ole siementä viskannut.

Silloinhan sinun olisi pitänyt viedä minun rahani pankkiin, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen.

Ottakaa pois hänen talenttinsa ja antakaa se sille, jolla on kymmenen talenttia.

Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yhtäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.

Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.