Keskiaikaisen käsityksen mukaan maa oli poliittisten tehtävien ja velvollisuuksien perusta. Mitä enemmän maata omisti, sen parempi oli asema poliittisessa päätöksenteossa. Tämä näkyi esimerkiksi virkanimityksissä. Toisaalta myös velvollisuudet, kuten verotus, toteutettiin ensisijaisesti omistettujen pinta-alojen mukaan. Määrä oli ratkaiseva tekijä, ei laatu. Tämä ajattelutapa kuitenkin vähitellen muuttui, kun ymmärrettiin, että kaikki maa-alueet eivät ole yhtä tuottavia kuin toiset. Syntyi moderni näkemys, jonka mukaan maa oli rahaa tuottava investointi. Tämä ajattelutavan muutos merkitsi sitä, että kannattavuus ja tuottavuus tulivat keskeisiksi kehitettäviksi kohteiksi.
Luontainen arvo ja ulkoinen arvo
Erään tarinan mukaan Cromwellin maanmittauspäällikkö William Petty loi Down Survey maanmittauksella perustan klassiselle poliittiselle taloustieteelle ja kapitalistiselle arvoteorialle. Hän ei vain kartoittanut maata vaan hän pyrki arvioimaan maan taloudellista tuottavuutta, jotta maa-alueet voitaisiin jakaa helpommin, ja että kullekin niistä voitaisiin määrätä sopiva vuokra ja veromäärä. Hän esitti, että arvo ei voinut yksinkertaisesti perustua vain enemmän tai vähemmän satunnaisiin kaupallisiin vaihtotoimiin, ”kauppoihin”, joita jotkut solmivat toisten kanssa tietämättään, kiireessä, väärin perustein, intohimostaan tai humalassa.
Ensinnäkin pitäisi arvioida maan ”luontainen arvo”, jolla Petty tarkoitti niiden tavaroiden määrää, joita maa-alue kykenee tuottamaan verrattuna toiseen. Pettyn mukaan, on kuitenkin otettava lisäaskel, jotta kaupankäynti olisi mahdollista, sillä kaupankäynti edellyttää jotakin pysyvää tapaa tavaroiden ”ulkoisen arvon” mittaamiseksi rahassa. Tässä kohdin hän esitti tärkeän keksinnön, joka vaikutti syvästi poliittisen taloustieteen kehitykseen. Hänen mukaansa kahden täysin erilaisen tavaran - esim. vakallisen heinää ja siitä maksetun hopean - yhteinen mitta oli niiden tuottamiseen vaadittu työ. Se määräsi ”luonnollisen hinnan” ja teki mahdolliseksi arvioida sopiva vuokra.
Työarvoteoria
Petty laski teoksessaan The Political Anatomy of Ireland (1691) ihmisten suhteellisen arvon kehittyneissä ja kehittymättömissä maissa. Lähtemällä liikkeelle afrikkalaisen orjan hinnasta (25 puntaa aikuisesta miehestä) hän arvioi, että Englannin johdolla toteutettava Irlannin kehittäminen ja aivan toisenlaisen ihmistyypin tuottaminen voisi nostaa irlantilaisen arvon englantilaiselle tasolle 70 puntaan.
Pettyn ”työarvoteoria” kertoo taloudesta, jossa voitto ei perustu yksinkertaisesti kaupankäyntiin, kauppoihin, joita jotkut solmivat, vaan kilpailun alaiseen tuotantoon. Petty oli kiinnostunut talouspolitiikasta, joka pyrkisi turvaamaan ihmisten ja materiaalisten resurssien mahdollisimman tehokkaan käytön. Hän ymmärsi, ettei ollut enää mahdollista pitää yllä monopolistista poliittista järjestelmää, joka perustui eri puolille Eurooppaan suuntautuvaan kalliiseen vaatevientiin. Hänen talouspolitiikkansa painotti kilpailuetua, talouden monipuolistamista ja kaupan laajentamista Euroopan ulkopuolelle. Petty esitti omat kriteerinsä arvon suuruuden arvioimiselle ja loi samalla teoreettisen perustan jo levinneille kapitalistisille käytännön käsityksille arvosta. Maan arvioinnista tämä menetelmä laajeni suuntaamaan Englannin kauppapolitiikkaa. Arvoteorian kehittymisen myötä voidaan katsoa syntyneen myös uuden kapitalistisen poliittisen taloustieteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti